KRISTUKSEN KIRKKO (SEURAKUNTA) Liisi Jokiranta Kristuksen kirkko rakentuu sanan ja sakramenttien varaan Käytän ilmaisua Kristuksen kirkko erotuksena näkyvästä kirkosta, oli kysymys uskonnollisista yhdyskunnista tai paikallisista kirkoista. Kristuksen kirkosta puhutaan myös tunnustuskirjoissa. Varsinaisessa merkityksessä "Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan" (Augsburgin tunnustus). Kristuksen kirkon koko elämä ja olemus on sanassa. Jumalan sana on kirkon tunnusmerkki. Evankeliumin kautta Jumala luo seurakuntansa maan päälle ja evankeliumin varassa se säilyy ja vahvistuu (1. Kr. 4:15; 1. Pt. 1:23). "Missä siis sana ja sakramentit oleellisesti säilyvät, siinä on pyhä seurakunta, vaikka Antikristus siellä hallitsee" (Luther). "Kirkko, josta puhumme, on todella olemassa: siihen kuuluvat koko maan piirissä hajallaan elävät tosi uskovat ja vanhurskaat" (Augsburgin tunnustuksen puolustus). Seurakunta on pyhien yhteys Pyhä Henki kutsuu seurakunnan samoin kuin yksityisen ihmisen. "Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen, Herraani, enkä tulla hänen tykönsä; vaan Pyhä Henki on kutsunut minua evankeliumin kautta, valistanut minua lahjoillaan, pyhittänyt ja varjellut minua oikeassa uskossa; niin kuin hän koko kristikuntaa maan päällä kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksessa Kristuksessa varjelee ainoassa oikeassa uskossa." Pyhäin yhteisö, Kristuksen kirkko, ei ole silmin nähtävissä. Se on "salattu", niin kuin Kristuskin alennetussa muodossaan, ihmisenä. Se näkyy kuitenkin sanassa ja sakramenteissa. Se on salattua näkyväisyyttä, joka ei avaudu kaikille ihmisille. Luther puhuu kahdesta kirkosta. Toinen tahtoo näkyä ja tulla tunnetuksi maailmassa ja se on "perkeleen kirkko". Toinen, Kristuksen kirkko, kantaa hänen ristiään. Sen tuntomerkkinä on maailman vaino. "Tästä seuraa välttämättä, että jumalattomat eivät ole kirkko, koska he ovat Perkeleen valtakunnassa. Tosin he kyllä tässä elämässä, kun Kristuksen valtakunta ei vielä ole tullut ilmi, ovat kirkkoon sekoittuneina ja hoitavan kirkon virkoja. " Jumalattomat ovat kirkon kuolleita jäseniä." Kirkko, josta puhumme, on todella olemassa: siihen kuuluvat koko maan piirissä hajallaan elävät tosi uskovat ja vanhurskaat. Lisäämme vielä sen tuntomerkit, puhtaan evankeliumin opetuksen ja sakramentit." (Augsburgin tunnustuksen puolustus) Seurakunta on uskon kohde "Minä uskon - - pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden." (Apostolinen uskontunnustus) "Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan." (Nikean uskontunnustus) - Seurakunta on yksi. Siihen kuuluvat kaikki maan päällä hajallaan elävät Jumalan lapset. - Se on pyhä. "Pyhyyden antaa Jumalan sana ja oikea usko." (Tunnustuskirjat/Schmalkaldenin kappaleet) - Se on yhteinen, kaikille kuuluva. - Se on apostolinen. Se rakentuu apostolisen sanan (eli Raamatun) perustalle ja elää apostolisessa uskossa (Ef. 2:20). Seurakunnan apostolisuus ei ole piispan virassa eikä sen jatkumossa ("Pietarista lähtien") eli successio apostolicassa. Kristittyjen yhteinen pappeus "Rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi temppeliksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. - - Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa julistaaksenne Hänen jaloja tekojaan, joka on kutsunut teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa." (1. Pt. 2:5,9.) Luther sitoo kasteen ja uskon toisiinsa edellytyksenä kristittyjen yhteiselle pappeudelle. "Avaimet" eli synninpäästön julistaminen kuuluu Lutherin mukaan seurakunnalle ja kenelle tahansa sen jäsenelle. Sitominen ja päästäminen ovat evankeliumin saarnaamista ja soveltamista. Kirkon virka (pappeus) on evankeliumin virka, mutta pyhien yhteyden kautta se laskeutuu jokaista kirkon yksityistä jäsentä lähelle sekä lahjana että tehtävänä. Kirkon virka eli pappeus "Jotta saisimme tämän [vanhurskauttavan] uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka." (Augsburgin tunnustus) Seurakunnan perustana ei ole virka, vaan sana ja sakramentit. Virka on sanan ja sakramenttien palvelusvirka. Evankeliumin saarnan kannattajana on kirkko jäsentensä yhteisen pappeuden kautta, mutta järjestyksen tähden on välttämätöntä, että saarnavirkaa hoitaa määrätty henkilö, jonka seurakunta valitsee, asettaa ja erottaa. Kristuksen kirkon tehtävä Kristuksen seurakunnan ensisijainen tehtävä on lähetyskäskyn täyttäminen (Mt. 28:18-20). Sen mukaisesti tinkimättömänä päämääränä on kansojen tekeminen Kristuksen opetuslapsiksi. Rakkaus, jota Pyhä Henki seurakunnassa vaikuttaa, näkyy monimuotoisena rakkauden palveluna. Kristittyjen yhteys - "Että he kaikki olisivat yhtä" (Jh. 17) Keitä Jeesus tarkoittaa? Jumala on antanut nämä ihmiset hänelle (2, 6, 9). "2. Sinä olet antanut hänen valtaansa koko ihmissuvun, että hän antaisi iäisen elämän kaikille, jotka olet antanut hänelle. - - 6. Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka olet antanut minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle. - - 9. Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta en rukoile, vaan niiden puolesta, jotka sinä olet antanut minulle, koska he ovat sinun." He ovat ottaneet vastaan Jumalan sanan ja noudattaneet sitä (6, 8, 14, 17, 19, 20). "6. - - He ovat ottaneet vastaan sinun sanasi ja noudattaneet sitä. - - 8. Sanat, jotka olet antanut minulle, minä olen antanut heille. He ovat ottaneet ne vastaan - - 14. Minä olen antanut heille sinun sanasi - - 17. Pyhitä heidät totuudessa. Sinun sanasi on totuus. - - 19. Minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että hekin olisivat totuudessa pyhitettyjä. - - 20. Minä en kuitenkaan rukoile vain näiden puolesta, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun --." He tuntevat Jeesuksen ja uskovat häneen (3, 8). "3. Tämä on iäinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet tosi Jumala, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. - - 8. Sanat, jotka olet antanut minulle, minä olen antanut heille. He ovat ottaneet ne vastaan ja tietävät minun todella lähteneen sinun luotasi ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt." Heidät on erotettu maailmasta (14, 16). "14. Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niin kuin minäkään en ole maailmasta. - - 16. He eivät ole maailmasta, kuten minäkään en ole maailmasta." Mitä Jeesus pyytää? Jeesus rukoilee Jumalan varjelusta kristittyjen yhteydelle (11). "11. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niin kuin mekin." Hän pyytää omilleen täydellistä yhteyttä, joka on mahdollista vain Jumalassa (21, 22, 23). "21. Että he kaikki olisivat yhtä, kuten sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin olisivat meissä - - 22. Sen kirkkauden, minkä sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, että he olisivat yhtä, kuten me olemme yhtä. - - 23. minä heissä ja sinä minussa, että he olisivat täydellisesti yhtä - -." Jeesus rukoilee omiensa yhteyden puolesta, jotta maailma uskoisi evankeliumin (21,23). "21. - - että maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. - - 23. - - jotta maailma ymmärtäisi, että sinä olet lähettänyt minut ja rakastanut heitä, kuten olet minua rakastanut." Kirkkojen ykseys "Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta." (Augsburgin tunnustus) Johtopäätöksiä Korostaessaan yhteyttä Jeesus puhuu vain omiensa keskinäisestä yhteydestä. Nykyinen ekumeeninen liike pyrkii kirkkojen keskinäiseen yhteyteen ja jopa ykseyteen. Tunnustuskirjojemme mukaan edellytyksenä on sama näkemys evankeliumista eli Jeesuksen persoonasta ja työstä ja ihmisen pelastumisesta. Tähän sisältyy myös käsitys sakramenteista. Kaikki muu yhteys on keinotekoista ja johtaa opilliseen synkretismiin, toisin sanoen: hyväksytään opillinen moninaisuus kompromisseineen ja irtaudutaan Raamatun "terveestä opista". Takaisin