MITÄ KUOLEMAN JÄLKEEN
Liisi Jokiranta

Paratiisi ja tuonela
  • Syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala sanoi: "Otsasi hiessä sinun on syötävä leipäsi, kunnes tulet jälleen maaksi, sillä siitä sinut on otettu. Maasta sinä olet, ja maaksi sinun on jälleen tultava." (1. Ms. 3:19.)
  • "Tomu palaa maahan, niin kuin on ollutkin, ja henki palaa Jumalan luo, joka sen on antanut" (Saarn. 12:7).
  • "Kuolemassa ruumis ja henki eroavat toisistaan (Saarn. 12:7). Ruumis tulee jälleen maaksi, mutta henki odottaa Kristuksen tulemisen päivää. Vanhurskaille tämä odotus on rauhaa ja Jumalan läheisyyttä, jumalattomille vaivaa ja tuomion odotusta." (Kristinoppi.)
  • Jeesus lupasi vierellään kuolevalle rikolliselle, joka kääntyi hänen puoleensa: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa." (Lk. 23:43.) Jeesuksen sanojen mukaan se tapahtui sinä päivänä ja he kohtaisivat "paratiisissa".
  • Jeesus puhui rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta ja heidän kuolemanjälkeisestä olotilastaan. Rikas mies oli "tuonelassa", vaivoissa. Köyhä Lasarus sai paikan "Aabrahamin helmassa", mikä merkitsi juutalaisille parasta mahdollista osaa (Lk. 16:19-31). Tuonelassa on Jeesuksen mukaan vaivoja ja tuskaa. Sieltä voidaan nähdä toiselle puolelle, kyetään tuntemaan tutut, muistetaan mennyt elämä, voidaan rukoilla. Sinne ei toivota sukulaisten joutuvan.
  • Edellä mainitut raamatunkohdat ovat herättäneet ajatuksen "välitilasta" kuoleman jälkeen: lopullisen tuomion odotuksesta paratiisissa tai tuonelassa. Kahtiajako on ilmeisesti jo silloin olemassa.
Kaksi ylösnousemusta
  • Raamattu puhuu elämän ylösnousemuksesta, ensimmäisestä ylösnousemuksesta. Se tapahtuu, kun Jeesus palaa maan päälle (Jh. 5:28-29; 1. Tess. 4:13-18; Lk. 17: 34-37; Ilm. 20:4-6; 1. Kr. 15: 22-23).
  • Toinen ylösnousemus on tuomion ylösnousemus viimeiselle tuomiolle aikojen lopussa (Ilm. 20:12-13). Siinä ovat mukana kaikki ne, jotka eivät olleet ensimmäisessä ylösnousemuksessa.
Perusteltu ylösnousemustoivo
  • Meillä on perusteltu ylösnousemustoivo, koska Jeesus on noussut kuolleista ensimmäisenä (1. Kr. 15:20-23).
  • Hän on voittanut kuoleman, joka on vihollisistamme viimeinen (1. Kr. 15:26).
  • Jeesus sanoo: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, elää, vaikka olisi kuollut." (Jh. 11:25.)
  • Kristitylle kuolema on voitto (Fil. 1:21).
Ruumiin ylösnousemus

Esikuvana Jeesuksen ylösnousemusruumis
  • Ylösnoussut Jeesus voitiin tuntea. Hän oli kuitenkin erilainen kuin ennen (Lk. 24:13-35; Jh. 20:11-18).
  • Häntä voitiin koskettaa (Jh. 20:27).
  • Hän söi ja joi opetuslasten nähden (Lk. 24:41-43). Hän tahtoi näin osoittaa, ettei hän ollut henkiolento tai aave. Mikään ei kuitenkaan osoita, että hänellä olisi ollut nälkä tai jano.
  • Hänen ruumiinsa oli terve; ainoastaan sovituksen merkit säilyivät.
  • Hänen kanssaan voitiin puhua.
  • Hän ei ollut sidottu ajan, paikan tai aineen rajoituksiin (Jh. 20:26).
  • Jeesuksen ruumis oli aineellinen ja kuitenkin käsittämätön. Se oli "taivaallista ainetta" (Erich Sauer, Ristiinnaulitun riemuvoitto ). "Taivaallinen aine on vielä enemmän kuin vain ilmaa tai näkymätöntä maallista ainetta. Se on kirkastettua ainetta, täysin Hengen hallinnassa: se on ylimaallista, ylimaailmallista, kaiken kuvittelun yläpuolella." (Vrt. 2. Kor. 12:4.) "Taivaallisen aineen suhde maalliseen on sama kuin säihkyvän timantin suhde tummaan hiileen, josta se koostuu."
Paavalin kuvaus ylösnousemusruumiista
  • Paavali käyttää kuvaa viljan siemenestä, joka mätänee maassa, mutta josta nousee uusi korsi ja uudet tähkät, kullekin lajinsa mukaan (1. Kr. 15:35-49).
Miksi juuri ruumiin ylösnousemus?
  • Ruumis ei ole sielun vankila, vaan kuuluu ihmisen olemukseen.
  • Ruumis on Pyhän Hengen temppeli (Rm. 8:11; 1. Kr. 6:19).
  • Ilman ruumiin ylösnousemusta lunastettuihin jäisi jotain synnin vaikutuksista (1. Ms. 2:17; 3:19).
  • Ihminen on kokonaisuus.
  • Ainekin on Jumalalta.
  • Vain siten "kuolema on nielty ja voitto saatu" (1. Kr. 15:54).
  • Ei vain lunastusta ruumiista vaan ruumiin lunastus (Rm. 8:23).
  • Jeesus on itse ruumiillistunut ylösnousemus.
  • Älä siis koskaan halveksi ruumistasi!
Uskovien teot tuomitaan

Tutkittavana on työmme Jeesukselle
  • "Muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä on pantu, ja se on Jeesus Kristus. Rakennetaanpa tälle perustukselle kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, kunkin työ on tuleva ilmi. [Tuomio]päivä, joka ilmestyy tulessa, koettelee, millainen kunkin aikaansaannos on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, hän saa palkan. Se taas, jonka tekemä rakennus palaa, kärsii vahingon. Hän itse kuitenkin pelastuu, mutta kuin tulen läpi." (1. Kr. 3:11-15.)
Kukin saa palkan Jeesukselta
  • "Silloin kukin saa kiitoksen Jumalalta." (1. Kr. 4:5.)
  • "Minulla on palkkani mukanani antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan." (Ilm. 22:12.)
  • "Vähässä olet ollut uskollinen. Minä panen sinut paljon haltijaksi." (Mt. 25:21.)
  • "Hän sanoi tälle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija. Koska olet vähimmässä ollut uskollinen, sinä saat hallita kymmentä kaupunkia'." (Lk. 19:17-19.)
  • "Ettekö tiedä, että kilparadalla tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa kuten hän, että sen saisitte." (1. Kr. 9:24.)
  • "Kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä vähäisistä maljallisen raikasta vettä hänen juodakseen siksi, että hän on opetuslapsi, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille." (Mt. 10:42.)
Palkka
Raamattu puhuu kruunuista ja seppeleistä:
  • "Te minun iloni ja kruununi." "Kuka näet on toivomme, ilomme tai kerskauksemme kruunu?" (Fil. 4:1; 1. Tess. 2:19.)
  • "Tästedes minulle on talletettuna vanhurskauden seppele Herra, vanhurskas Tuomari, on antava sen minulle [tulemisensa] päivänä, eikä vain minulle, vaan myös kaikille, jotka rakastavat hänen ilmestymistään." (2. Tim. 4:8.)
  • "Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun" " (Ilm. 2:10). "Autuas se ihminen, joka kiusauksen kestää. Kun häntä on koeteltu, on hän saava elämän seppeleen, minkä Herra on luvannut häntä rakastaville." (Jk. 1:12.)
  • "Älkää herroina hallitko niitä, jotka ovat tulleet osallenne, vaan olkaa laumalle esikuvina, niin te Ylipaimenen ilmestyessä saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen." (1. Piet. 5:4.) "Hänet, Jeesuksen, joka vähäksi aikaa oli asetettu enkeleitä alemmaksi, me näemme kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien puolesta maistanut kuolemaa." (Hepr. 2:9.)
  • Raamattu puhuu myös monenlaisesta kirkkaudesta: "On taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita. Mutta taivaallisten kirkkaus on toisenlainen kuin maallisten. Auringon kirkkaus on toista kuin kuun kirkkaus, ja toista on tähtien kirkkaus. Myös toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa. Samoin on kuolleitten ylösnousemus - -." (1. Kr. 15:40-42.)
Palkan peruste
  • Pelastus on uskosta, palkka uskollisuudesta (esim. Mt. 25:14-30).
Tuomion ajankohta
  • "Sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi korvata sinulle. Sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa." (Lk. 14:14.)
Viimeinen tuomio
  • Suuren valkean valtaistuimen edessä (Ilm. 20:12-13).
  • Ei koske niitä, jotka on jo tuomittu.
Tuomion evankeliumi
  • Kaikki eivät tahdo taivaaseen, eikä kaikkien ole pakko sinne tulla.
  • Jos taivaaseen tulisi ihmisiä synneissään, taivas ei olisi enää taivas.
  • Tuomion todellisuus antaa mielekkyyden elämälle. Jokaisella hetkellä on arvo ja merkitys, sillä kaikki tulee arvioitavaksi kerran.
  • Kukin saa tuomion oikeuden mukaan; maan päällä saadut väärät tuomiot oikaistaan.
Kadotus
  • Iankaikkinen ero Jumalasta, rakkaudesta.
  • Jeesus puhuu pimeydestä ja paikasta, jossa itketään ja kiristellään hampaita (Mt. 22:12-14).
  • Jeesus puhuu myös tulesta (Mt. 13:41-42; Lk. 16:24). Taivaallinen aine on kuitenkin ilmeisesti toisenlaista kuin aine tässä maailmassa.
  • Uusi testamentti puhuu kadotuksesta noin 80 kertaa. Helvetti mainitaan vain neljästi.
  • Jeesus rakastaa, siksi hän varoittaa.
Taivas
  • Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan, jossa vanhurskaus asuu (Jes. 65:17; 66:22; Ilm. 21:1, 5; 2. Pt. 3:13).
  • Uusi Jerusalem laskeutuu alas taivaasta (Ilm. 21:2, 9-27). Jerusalem mainitaan vielä siinä uudessa maassa, sillä se on kaupunki, jossa Jeesus on kuollut ja ylösnoussut.
  • Raamattu puhuu myös suurenmoisesta luonnosta (Ilm. 22:1-2).
  • Jumala itse on siellä ihmisten keskellä (Ilm. 22:3-5).
  • Hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet omiensa silmistä (Ilm. 21:4).
  • Hän valaisee taivaan (Ilm. 21:23; 22:5).
  • Saamme nähdä Kristuksen kasvoista kasvoihin (1. Kr. 13:12; Ilm. 22:3).
  • Siellä ei ole mitään syntiä, ei kärsimystä eikä kuolemaa.
  • Taivaassa vallitsee rakkaus, koska siellä hallitsee Kolmiyhteinen Jumala.
  • Kaikki palvelevat Jumalaa (Ilm. 22:3) ja ylistävät " Karitsaa" eli Jeesusta Kristusta, joka on kuollut puolestamme (Ilm. 22:1, 3).
Kuka pääsee taivaaseen?

"Nämä ovat ne, jotka tulevat siitä suuresta ahdistuksesta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä." "Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi oikeus syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin." (Ilm. 7:14: 22:14.)

Takaisin