|
Johanneksen kirjeisiin
voi paremmin perehtyä lukemalla kirjani Sudet tulevat,
suojautumisohjeita Johanneksen kirjeissä, Uusi tie 2003
I
Johdanto
II Kristittyjen yhteys 1:3 - 2:2
III Käskyt ja nykyaika
IV Antikristukset 2:18-28
V Uudestisyntiminen 2:29-3:10a
VI Henkien erottaminen 4:1-6
VII Rakkaus 4:7-21
VIII Todelliset voittajat 5:4-21
JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN
KIRJE I
Johdanto
Kirjeen teema: Yhteys
Jumalan kanssa, sen edellykset ja seuraukset
Kirjeen taustaa
Kirjoittaja:
Lähettäjän nimi puuttuu.
Kirjoittajana pidetään apostoli
Johannesta:
Useimmat kirkkoisät
pitävät kirjoittajana apostoli Johannesta.
-
Kirjoittaja on silminnäkijä:
Hänellä on henkilökohtainen todistus Jeesuksesta:
"Minkä olemme kuulleet ja omin silmin nähneet, mitä
katselimme ja käsin kosketimme." (1:1.) "Me olemme
nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa
maailman Vapahtajaksi" (4:14).
Kirjeessä on monia
yhtäläisyyksiä evankeliumin kanssa.
-
Perustotuudet
samat, esim. "Tämä on kirjoitettu, että te uskoisitte
Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä
uskoessanne olisi elämä hänen nimessään." (Joh.
20:31.) "Olen kirjoittanut tämän teille, jotka uskotte
Jumalan Poikaan, jotta tietäisitte, että teillä on ikuinen
elämä" 1. Joh. 5:13).
-
Kristus = Sana,
Logos
-
35 lausuntoa
sanasta sanaan samat kuin evankeliumissa.
-
Tyyli sama, esim
vastakohtien käyttö (valo - pimeys, totuus - valhe, jne.) ja
vastakohtainen kerto.
Kirjoittajalla on auktoriteettiasema.
-
Ei yhtään
puolusteleva, apologeettinen.
-
Ei epäröi sanoa
joitain ihmisiä valehtelijoiksi, pettäjiksi tai
antikristuksiksi.
Kirjoittajalla on apostolinen arvovalta, mihin koko UT:n arvovalta
perustuu.
Kirjeen luonne
1. Hoitava
(pastoraalikirje)
Sielunhoitajan ja
seurakunnan paimenen kirje laumalleen: suojeleva ja vahvistava.
2. Taisteleva (poleeminen)
"Olen
kirjoittanut tämän niistä, jotka eksyttävät teitä"
(2:26).
"Älkää antako kenenkään eksyttää itseänne"
(3:7). (vrt: Ap.t. 20:29-30 ja 2. Tim. 3:1- ; 4:3-4)
Kirjeen ajankohta
80-luvulla.
Kirjoitettu Vähän- Aasian kristillisille seurakunnille.
Kirjeen taustana harhaoppi, jota sanotaan gnostilaisuudeksi
1. Gnostilaiset olivat avoimia monille totuuksille
Gnostilaisuus oli
lukuisten eri lahkojen ja salaseurojen yhteinen nimitys. Epifanios
mainitsee 60 sellaista lahkoa, joissa tunnettiin Jeesus nimeltä,
vaikka ei uskottu häneen kristillisen uskon mukaisesti.
Jukka Thurèn:
"Heidän evankeliuminsa poikkesivat toisistaan eikä heidän
muita kirjojaan voinut harmonisoida yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Ilmeisesti he eivät siitä paljon kärsineet, vaan päinvastoin:
eri yksilöiden ja paikkakuntien uskonnollisiin kokemuksiin
pohjautuvat kirjat koettiin toisiaan täydentäviksi, rikkaudeksi,
josta iloittiin ristiriidoista kärsimättä. Kirkkoisät
vastustivat gnostilaisuutta juuri sillä perusteella, että nämä
jakautuivat lukuisiin oppisuuntiin eikä kaksi juuri milloinkaan
sanonut samaa...Yksilön oikeus löytää oma totuutensa ja ilmaista
se omalla tavallaan näyttää heistä olleen paljon arvokkaampaa
kuin esim. Jeesuksen tai Paavalin jäljitteleminen." "He
väittivät usein, että heillä oli salaista traditiota Jeesukselta
ja apostoleilta. Jeesus oli syvimmät totuutensa puhunut joko Maria
Magdaleenalle, Tuomalle ja muille, joiden kirjoiutuksia ei ole
UT:ssa." (Luentomoniste Uudistuva
gnostisismi)
Silloin kun
gnostilaisuus joutui kristinuskon kanssa tekemisiin, se otti
vaikutteita kristinuskosta. Se vaikutti monien mielestä täysin
kristilliseltä ja hyväksyttävältä, ja siksi se oli vaara
kristilliselle kirkolle.
Eräänä
gnostilaisuuden edustajana on pidetty Simon noitaa,
josta puhutaan Apt 8:9-24. Eräs sen tunnettuja nimiä on Kerinthos,
joka ilmeisesti oleskeli apostoli Johanneksen kanssa samanaikaisesti
Efesossa. Gnostilaisiin kuuluvat myös nikolaiitat,
joita puhutaan Ilmestyskirjassa (2:6,14,15).
2. Mitä gnostilaiset ajattelivat Jeesuksesta?
Jeesus Nasaretilainen
oli vain ihminen. Kristus asettui asumaan häneen kastehetkellä ja
poistui ennen hänen kärsimystään. Jeesus ei näin ollen voinut
olla Jumalan Poika, joka oli tullut ihmiseksi. Jeesus ei ole
ruumiillisesti kärsinyt eikä kuollut syntiemme tähden.
3. Suhtautuminen ruumillisuuteen
Gnostilaisuus teki
jyrkän eron aineen ja hengen välillä.
Aine(ellisuus) oli toisarvoista, halveksittua, siis myös ruumis ja
sielu. Vain henki on arvokas ja merkittävä. Gnostikot eivät näin
ollen uskoneet ruumiin ylösnousemiseen. He tulkitsivat vanhaa
kasteopetusta niin, että me jo siinä olemme nousseet uuteen
elämään.
4. Mitä he ajattelivat synnistä ja syyllisyydestä?
Thurèn:
"Tottelemattomuus Luojaa kohtaan ei ole syntiä, päinvastoin.
Sekä vanhoissa gnostilaisissa myyteissä että niiden moderneissa
tulkinnoissa on yhteinen piirre: koska maailma on täynnä pahaa, on
sen luojakin paha... Syntiinlankeemuksessa synti oli siis luojan, ei
ihmisen tekemä. Ihmisen puolelta synti on ollut heikkoutta,
suostumista elämään luojan käskyjen mukaan, vastoin parempaa
tietoa, tai sitten tiemättömyyttä ja siihen pohjautuvaa
käyttäytymistä. Niin pian kuin oivalletaan, että VT:n kertomus
syntiinlankeemuksesta on käännettävä nurinpäin, ihminen
vapautuu synnittömyyteen."
5. Pelastus
Pelastus merkitsi heille
ensi sijassa vapautumista aineellisuuden kahleista ja pääsemistä
yhä suurempaan henkisyyteen. Se oli mahdollista salatun tiedon,
gnosiksen, avulla. Tiedosta
pääsivät osallisiksi ne, joille se ilmaistiin pala palalta
salaisissa vihkiytymismenoissa. Ne jotka saivat tämän tiedon,
olivat todella hengellisiä, "pneumaatikkoja". Muut olivat
sielullisia. Yhteinen ateria tuli yhdistämään salatun tiedon
omistajat yhteiseksi "salaseuraksi".
Thurèn: "Jeesus ei
ole puhunut synnistä ja sovituksesta, vaan hän on opettanut, mitä
on valaistuminen; hän on tullut oppaaksi, joka auttaa
oppilaansa aitoon, hengelliseen tajuisuuteen. Samalla hetkellä kun
oppilas valaistuu, Jeesus lakkaa olemasta hänen mestarinsa ja
osoittautuu hänen kataisekseen valaistuneeksi ihmiseksi."
"Jeesuksen avulla ihmiset voivat vähä vähältä tulla tietoisiksi
oikeasta jumalallisesta olemuksestaan ja päästä eroon
maailmassa tietämättömyyden vuoksi vallitsevasta
turmeluksesta."
Johanneksen kirjeiden
sisältö avautuu parhaiten, jos tutkii niitä gnostilaisuuden
taustaa vasten.
Keskeisiä korostuksia ovat Jeesuksen jumaluus ja hänen verensä
syntien sovituksena.
KIISTELTY JEESUS
Jeesus - Elämän sana (1:1-4)
"Mikä on ollut alusta, minkä olemme kuulleet ja omin silmin
nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme:
elämän Sanasta" (1:1)
-
Hän on ollut
alusta, ennen kuin aika alkoi.
-
Kysymys on
Jeesuksen jumalallisesta olemuksesta.
-
Hän on
"elämän Sana".
-
"Elämä
ilmestyi." "Ikuinen Elämä."
"Hänessä oli elämä" (Joh. 1:4). "Hän on
tosi Jumala ja iankaikkinen elämä" (1. Joh. 5:20). Hän
on "elämä" (Joh. 14:6), "ylösnousemus ja
elämä" (Joh. 11:25). Hän on "elämän
leipä" (Joh. 6:35). "Kuten Isällä on elämä
itsessään, hän on antanut elämän myös Pojalle, niin
että hänelläkin on elämä itsessään"(Joh. 5:26).
"Että me eläisimme Hänen kauttaan" (1, Joh. 4:9).
-
Jeesuksessa
on elämä, ikuinen elämä, jonka osallisuuteen Jumala tahtoo
ihmiset.
Ilman sitä ihmiset ovat "kuolleet rikkomuksiinsa ja
synteihinsä" (Ef. 2:2) ja heidän osansa tulee olemaan
ikuinen kuolema, kadotus.
-
Hän on
muodon saanut Jumalan Sana, Logos. (Ilm.
19:13; Joh. 1:14). Hän on Jumalan Sana kirkkaimmillaan:
hänen persoonansa, julistuksensa, synnitön elämänsä,
kuolemansa, ylösnousemisensa ja taivaaseen astumisensa. Hän
on täydellinen ja lopullinen Jumalan ilmoitus.
"Elämä ilmestyi,
ja me olemme nähneet sen, todistamme siitä ja julistamme teille
sen ikuisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille.
Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille
julistamme... että ilomme tulisi täydelliseksi." (1:2-5.)
-
Minkä apostolit
olivat nähneet ja kuulleet, siitä he todistivat. Todistus
perustuu kokemukseen, silminnäkijän kertomaan.
-
Mitä he olivat
nähneet ja kuulleet, sen he julistivat. Julistus perustuu
tehtävään, joka on annettu.
-
Mitä he
kirjoittivat, synnytti heissä ilon (1:4).
JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN
KIRJE II
Kristittyjen yhteys 1:3 - 2:2
Yhteyden perusta
1. pysyminen apostolien
opetuksessa
"Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille
julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme. Meillä
on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen,
kanssa." (1:3.)
-
Yhteys meidän
kanssamme, apostolien.
(Toisilla yhteys gnostilaisten kanssa.) Apostoleilla oli
yhteys Isän ja Pojan kanssa.
-
Vain
niillä, joilla on yhteys apostoleihin, apostolien opetukseen
UT:ssa, on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen
Kristukseen.
-
Uskollisuus
Raamatulle on kristittyjen yhteyden edellytys.
-
Niillä, joilla on
yhteys apostoleihin, on ilman muuta yhteys myös keskenään.
2. yhteys Jumalaan Jeesuksen veren puhdistamana
Jumala on valo
" Tämä on se sanoma, jonka olemme Häneltä kuulleet ja jonka
julistamme teille: Jumala on valo, eikä hänessä ole mitään
pimeää." (1:5.)
Gnostilaiset selittivät
maailman pahuuden johtuvan siitä, että Jumala on paha.
Johannes sanoo sen mukaan, mitä hän on kuullut profeetoilta ja
Jeesukselta itseltään, että Jumala on valo. Hän käyttää
kaksinkertaista, erittäin voimakasta kieltoa sanoessaan, ettei
Jumalassa ole mitään pimeää.
-
Valo on yksi
Jumalan sisäinen ominaisuus; hän on "puhdas valo".
-
Valo virtaa
hänestä joka hetki, ei vain lepää hänessä.
-
Ei voi verrata
valoon, jonka me tunnemme. Emme kykene käsittämään tai
määrittelemään sitä.
-
Valon lähteenä
on Jumalan sisäinen olemus.
Jumala (Kristus) on totuus
(Joh. 14:6).
-
Hän on totuus
kaiken tietämättömyyden
ja valheellisuuden vastakohtana.
-
Hän on totuus
maailmankaikkeudesta. "Hänessä kaikki viisauden ja
tiedon aarteet ovat kätkettyinä" (Kol. 2:3).
-
Hän on totuus
ihmisestä. "Mikään luotu ei ole Jumalalle
näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua Hänen
silmiensä edessä, jolle meidän on tehtävä tili."
(Hepr. 4:13.)
-
Hän vaatii
ehdotonta totuutta. "Sinä tahdot totuutta salatuimpaan
saakka" (Psal. 51:8).
Jumala (Kristus) on vanhurskas,
pyhä (1:9).
-
Hän on vanhurskas
kaiken synnin ja vääryyden vastakohtana (5.
Moos. 32:4).
-
Hän on
oikeudenmukainen (Psal. 119:137), luotettava ja uskollinen
(Neh. 9:8).
-
Hän on
absoluuttisen puhdas, synnitön, ja vaatii ehdotonta
puhtautta.
"Onhan kirjoitettu: 'Olkaa pyhät, sillä minä olen
pyhä'." (1. Piet. 1:16.)
Elämä pimeydessä
"Jos sanomme elävämme hänen yhteydessään, mutta
vaellamme pimeässä, me valehtelemme emmekä seuraa
totuutta" (1:6).
Kuusi kertaa ilmaus:
"Jos sanomme..."
Gnostilaisille Jumala ei ollut valo vaan pimeys, eikä hänellä
näin ollen ollut mitään moraalisia vaatimuksia.
-
Pimeydessä
elävät ihmiset eivät tahdo tietää totuutta.
He uskovat valheen ja pitävät siitä kiinni.
-
He eivät seuraa
totuutta (apostolien opetusta) vaan hylkäävät sen ja jopa
taistelevat sitä vastaan.
-
Seuraukset
näkyvät heidän moraalissaan.
-
Elämä sydämen puhtaudessa
ei ole tärkeää, vain tieto ja kokemukset.
-
Keskinäisellä rakkaudella
tai rakkaudella Jumalaan ei ole merkitystä, vain sillä,
mitä itse saa.
Elämä valossa
Gnostilaisten mukaan
tieto, gnosis, teki ihmisen täydelliseksi. Siksi Raamatun sana ja
ojentautuminen sen mukaan ei ollut heille merkittävää. Oli jopa
välttämätöntä tehdä kaikin tavoin "pahaa" tullakseen
täydelliseksi. Näin he kielsivät synnin synnillisyyden.
1. Kristityt elävät totuudessa.
"Mutta jos me
vaellamme valossa, niin kuin Hän on valossa, meillä on yhteys
keskenämme.""Jos sanomme, ettei meissä ole syntiä, me
petämme itseämme, ja totuus ei ole meissä." "Jos
sanomme, ettemme ole tehneet syntiä, me teemme hänestä
valehtelijan, eikä hänen sanansa ole meissä." (1:7,8,10.)
-
He elävät
apostolien opetuksessa, valossa. Totuus on heissä. Jumalan
sana on heissä.
-
He elävät
tietoisina omasta syntisyydestään. He eivät petä itseään
eivät tee Jumalasta valehtelijaa.
2. Kristityt
elävät puhtaudessa.
"Mutta jos me
vaellamme valossa, niin kuin Hän on valossa, meillä on yhteys
keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri
puhdistaa meidät kaikesta synnistä." "Jos me tunnustamme
syntimme, Jumala on uskollinen ja vanhurskas, niin että antaa
meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta
vääryydestä." (1:7,9.)
-
Kristityt eivät ole
Jumalan sanan valossa vain tietoisia syntisyydestään, vaan he
myös tunnustavat syntinsä (eivät ainoastaan pyydä anteeksi).
-
He ovat Jumalan
edessä täydellisesti puhtaita, koska "Jeesuksen
Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta
synnistä" (1:7). Se ei ole heidän omaa
puhtauttaan, vaan Jumala lahjaa. Jumala on uskollinen ja
vanhurskas. Hän antaa anteeksi ja puhdistaa (kreikan kielessä
aoristeja, eli kuvaavat anteeksiantoa tapahtumana).
Jumala puhdistaa kaikesta synnistä ja kaikesta
vääryydestä.
Jeesus Kristus -
syntiemme sovitus
"Rakkaat lapset!
Minä kirjoitan tämän teille, ettette tekisi syntiä. Jos joku
kuitenkin tekee syntiä, meillä on Puolustaja Isän luona, Jeesus
Kristus, joka on vanhurskas. Hän on meidän syntiemme sovitus,
eikä vain meidän, vaan myös koko maailman syntien." (2:1,2.)
Puolustajamme taivaassa
"Kristus ei mennyt ihmiskäsin tehtyyn kaikkeinpyhimpään,
mikä on vain todellisen pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen
ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän
puolestamme" (Hepr. 9:24). Sana viittaa
puolustusasianajajaan.
Jeesus itse on
puolustuksemme, koska
hän on täyttänyt Jumalan tahdon puolestamme ja on kärsinyt
rangaistuksen meidän synneistämme.
Ilmauksissa:
"Ettette syntiä tekisi" ja "Jos joku kuitenkin
tekee syntiä", on käytetty aoristia, joka merkitsee
lankeamista johonkin syntiin.
Johanneksella ei ole
viitettäkään synnittömyyteen, päinvastoin.
Koko maailma sovitettu!
-
Jeesuksen
uhrissa Golgatalla Jumala on sydämessään antanut anteeksi
koko maailmalle.
"Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että hän
antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo,
joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi ikuinen
elämä" (Joh. 3:16).
Kristittyjen
kohtaamispaikka on Jeesuksen Kristuksen risti!
JOHANNEKSEN
ENSIMMÄINEN KIRJE III
Käskyt ja nykyaika
Johannes korostaa
Jumalan käskyjä
"Siitä me
tiedämme tuntevamme Hänet, että pidämme hänen käskynsä.
Joka sanoo: 'Minä tunnen Hänet', mutta ei pidä hänen
käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta
joka pitää hänen sanansa, hänessä Jumalan rakkaus on totisesti
tullut täydelliseksi. Siitä me tiedämme olevamme hänessä. Joka
sanoo pysyvänsä Hänessä, on velvollinen vaeltamaan niin kuin
Hän vaelsi.
Rakkaat ystävät! Minä en kirjoita teille uutta käskyä,
vaan vanhan käskyn, joka teillä on ollut alusta. Tämä käsky
on se sana, minkä te olette kuulleet. Silti minä kirjoitan teille
uuden käskyn, sen, mikä on totta Hänessä ja teissä.
Onhan pimeys hälvenemässä, ja tosi valo jo loistaa."
(2:3-8.)
Johannes puhuu
käskyistä yksikössä ja monikossa!
Mitä Johannes
tarkoittaa käskyillä?
-
Hän tarkoittaan Jumalan
käskyjä, erityisesti "uutta käskyä", jonka
sisältönä on rakkaus (2:7-11). "Tämä käsky
meillä on Häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon
myös veljeään" (4:21).
Johannes liittää käskyihin myös uskon Jeesukseen:
"Tämä on Hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa
hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa
toisiamme, kuten Hän on antanut meille käskyn" (3:23).
-
Hän tarkoittaa Jumalan
sanaa kokonaisuudessaan. "Joka sanoo: 'Minä tunnen
Hänet', mutta ei pidä hänen käskyjään, on
valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta
joka pitää hänen sanansa, hänessä Jumalan
rakkaus on totisesti tullut täydelliseksi. (2:4-5.)
-
Johannes
käyttää rinnakkain ilmaisuja käsky(t), totuus ja sana.
Niihin voidaan liittää myös valo (1:7) ja Kristuksen oppi
(2. Joh. 9-10).
-
Kysymys ei siis
ole ensi sijassa moraalista, vaan kristityn suhtautumisesta
Jumalan sanaan kokonaisuudessaan, sekä lakiin että
evankeliumiin.
Hedelmästään puu
tunnetaan
Yhteys Jumalaan näkyy kristityn
elämässä
"Joka sanoo:
"Minä tunnen Hänet",
mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole
hänessä. Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä Jumalan
rakkaus on totisesti tullut täydelliseksi. Siitä me tiedämme
olevamme hänessä. Joka sanoo pysyvänsä Hänessä, on
velvollinen vaeltamaan niin kuin Hän vaelsi." (2:4-6.)
-
Jumalan tahdon
noudattaminen kumpuaa Jeesuksen tuntemisesta ja Jumalan
rakkauteen uskomisesta, evankeliumista.
-
Se on uskon
hedelmää (Esim Jeesuksen vertaus lampaista ja
vuohista, Matt. 25: 31-46.)
-
Jeesuksen vaikutus
näkyy ihmisessä, joka on hänessä.
-
Jeesus puhui
paljon hänessä pysymisestä hedelmän kantamisen
edellytyksenä.
Sama korostus näkyy Johanneksen kirjeessä. "Pysykää
minussa, niin minä pysyn teissä. Kuten
oksa ei voi tuottaa hedelmää itsestään, ellei se pysy
viiniköynnöksessä, niin ette tekään, ellette pysy
minussa. Minä olen viiniköynnös, te olette oksia.
Joka pysyy minussa, ja jossa minä pysyn,
hän tuottaa paljon hedelmää, sillä ilman minua te ette saa
aikaan mitään. Jos joku ei pysy minussa,
hänet heitetään pois kuin oksa, ja se kuivuu. Ne kootaan
yhteen, heitetään tuleen, ja ne palavat. Jos te pysytte
minussa, ja minun sanani pysyvät teissä, anokaa,
mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen." (Joh. 15:4-7.)
"Joka sanoo pysyvänsä Hänessä, on
velvollinen vaeltamaan niin kuin Hän vaelsi." "Pysyköön
teissä se, minkä olette alusta asti kuulleet. Jos alusta
asti kuulemanne pysyy teissä, tekin pysytte
Pojassa ja Isässä" (1. Joh. 2:24). "Teissä pysyy
Häneltä saamanne voitelu... Niin kuin Hän on teitä
opettanut, niin pysykää Hänessä. Lapseni, pysykää
Kristuksessa..." (2:27-28.), jne.
-
Jeesus pysyy
meissä, kun hänen sanansa pysyy meissä.
-
Me pysymme
hänessä, kun pysymme hänen sanassaan.
-
Pysyminen
hänessä on sitoutumista häneen ja hänen sanaansa:
"On velvollinen vaeltamaan niin kuin hän vaelsi."
Gnostilaiset kielsivät
Jeesuksen jumaluuden (1:1-4), hänen verensä voiman (1:7), syntien
sovituksen (2:2) ja Jumalan sanan (1:6,8,10). Siksi myös heidän
moraalinsa oli erilaista kuin kristittyjen (2:4).
Kristityt rakastavat!
"Rakkaat ystävät!
Minä en kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka
teillä on ollut alusta. Tämä käsky on se sana, minkä te olette
kuulleet. Silti minä kirjoitan teille uuden käskyn, sen, mikä on
totta Hänessä ja teissä. Onhan pimeys hälvenemässä, ja tosi
valo jo loistaa. Joka sanoo olevansa valossa, mutta vihaa
veljeään, on yhä pimeässä. Joka rakastaa veljeään, pysyy
valossa, eikä hänessä ole mitään, mikä veisi lankeemukseen.
Mutta veljeään vihaava on pimeässä ja vaeltaa siinä. Hän ei
tiedä, minne on menossa, sillä pimeys on sokaissut hänen
silmänsä." (2:7-11.)
-
Käsky rakastaa on
vanha: se on kirjoitettu jo aikojen alusta jokaisen ihmisen
sisimpään. Jumala oli antanut kirjoittaa sen myös Vanhaan
testamenttiin, että se pysyisi kirkkaana turmeltuneessa
maailmassa. Jeesus korosti sitä: "Rakasta Herraa, sinun
Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko
mielestäsi. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen
yhtä tärkeä on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin
itseäsi'. Näiden kahden käskyn varassa ovat koko laki ja
profeetat." (Matt. 22:37-40.) Paavali sanoi: "Koko
laki on näet täytetty yhdessä käskysanassa, tässä:
"Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" (Gal.
5:14. Ks. myös 1. Kor. 13.).
-
Johanneksen kirjeen
saajat olivat kuulleet sen alusta asti. Se
oli tärkeä!
-
Silti se oli uusi.
-
Se oli totta
Jeesuksessa.
-
Se oli totta myös
kristityissä!
-
Pimeys oli
hälvenemässä heidän keskeltään ja tosi valo oli alkanut
loistaa heille, kun he olivat kuulleet Jumalan sanaa ja tulleet
tuntemaan Jeesuksen.
-
"Joka rakastaa
veljeään, pysyy valossa, eikä hänessä ole mitään, mikä
veisi lankeemukseen" (2:10).
-
Jos vihaamme
toisiamme, olemme pimeässä ja vaarassa joutua hengelliseen
kuolemaan (lankeemukseen, skandalos). Ilmaisu merkitsee
myös vastuuta toisista. Huom! Gnostilaiset väittivät olevansa
todellisessa valossa!
-
Johannes viitannee
erityisesti vihaan niitä veljiä kohtaan, jotka pysyvät
Jumalan sanassa.
-
Ne, jotka vihaavat
toisia, ovat joutuneet hengelliseen sokeuteen, eivätkä tiedä,
mihin ovat menossa. (Luther: "Helvettiin!")
Lapset, isät ja
nuorukaiset
"Minä kirjoitan
teille, lapset, sillä synnit on annettu teille anteeksi Hänen
nimensä tähden. Minä kirjoitan teille, isät, sillä te olette
oppineet tuntemaan Hänet, joka on ollut alusta. Minä kirjoitan
teille, nuoret, sillä te olette voittaneet sen Pahan. Minä olen
kirjoittanut teille, lapset, sillä te olette oppineet tuntemaan
Isän. Minä olen kirjoittanut teille, isät, sillä te olette
oppineet tuntemaan Hänet, joka on ollut alusta. Minä olen
kirjoittanut teille, nuoret, sillä teissä on voimaa. Jumalan sana
pysyy teissä, ja te olette voittaneet sen Pahan." (2:12-14)
-
Syy
kirjoittamiseen: synnit on annettu teille anteeksi (perfekti:
tapahtuma, joka jatkuu edelleen, 12).
-
Hänen nimensä
tähden: Jumalan pelastussuunnitelma, -tahto ja teko on
ilmoitettu Jeesuksen nimessä (nimissä, 12).
-
Lapsilla Johannes
tarkoittaa kristittyjä yleensä.
-
"Isät"
ovat tulleet tuntemaan hänet, joka on ollut alusta: Jeesuksen
Jumalana. He ovat kykeneviä opettamaan nuorempiakin, jotka
ovat vaarassa joutua harhaoppeihin (13).
-
"Nuorukaiset"
ovat voittaneet sen Pahan (perfekti), mikä merkitsee
todellisen kristillisen elämän alkua, siirtymistä
Kristuksen joukkoihin.
-
Isä tullaan
tuntemaan vain syntien anteeksiantamisessa (12,14). Jumala on
Isämme vain Jeesuksen Kristuksen kautta.
-
Paha voidaan
voittaa vain, kun Jumala sana pysyy meissä (14).
Kristityt ja maailma
"Älkää rakastako
maailmaa älkääkä sitä, mikä on maailmassa. Jos joku rakastaa
maailmaa, Isän rakkaus ei ole hänessä. Kaikki, mikä on
maailmassa, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei
ole Isästä, vaan maailmasta. Maailma katoaa himoineen, mutta
Jumalan tahdon noudattaja pysyy iäti." (2:15-17)
-
Rakkaus, agape,
tarkoittaa tarkoituksellista järjen valintaa, tahdon suuntaa
ja pyrkimystä. Ei ole kysymys rakkauden tunteesta,
pitämisestä.
-
Maailma: Kristusta
vastustava maailma. "Me tiedämme olevamme Jumalasta, ja
koko maailma on sen Pahan vallassa" (5:19).
"Jos maailma vihaa teitä, niin tietäkää, että se on
vihannut minua ennen kuin teitä. Jos te olisitte maailmasta,
se rakastaisi omiaan. Mutta koska te ette ole maailmasta, vaan
minä olen valinnut teidät maailmasta, siksi maailma vihaa
teitä." (Joh. 15:18-19.)
Luther: "Olla maailmassa, nähdä maailma, tuntea
maailma, on eri asia kuin rakastaa maailmaa; samoin olla
syntinen ja tuntea (tunteen tasolla) synti on eri asia kuin
rakastaa syntiä."
-
Mikä on
maailmassa: hyvinvointi, nautinnot, kunnia, viisaus, valta
jne., mikä on vihamielistä Jumalaa ja Kristusta kohtaan.
Esim.: "Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman
ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo
olla maailman ystävä, hänestä tulee Jumalan
vihollinen." (Jaak. 4:4.)
"Jeesus vastasi: "Jos joku rakastaa minua, hän
noudattaa minun sanaani, ja Isäni rakastaa häntä, ja me
tulemme hänen luokseen ja teemme asumuksen hänen
luonaan." (Joh. 14:23.)
-
Joka rakastaa
maailmaa, estää Jumalaa rakastamasta häntä (15).
-
Mitä ihminen
rakastaa, siihen hän sisimmässään liittyy, sitä hän
ajattelee, siitä iloitsee ja unelmoi. Se tulee osaksi hänen
alitajuista ja reaalista elämäänsä.
-
Elämän korskeus:
Ihminen haluaa päättää elämästään ilman Jumalaa (16).
-
Joka pysyy Jumalan
sanassa, pysyy iäti (17).
JOHANNEKSEN
ENSIMMÄINEN KIRJE IV
Antikristukset 2:18-28
Antikristukset kuuluvat "lopun
aikaan"
"Lapset: Nyt on
lopun aika. Kuten olette kuulleet, että Antikristus on tulossa,
niin onkin nyt monia antikristuksia ilmaantunut. Siitä me
tiedämme, että nyt on lopun aika." (18.)
-
Lopun aika alkaa
antikristusten ilmestymisestä ja kestää Jeesuksen tuloon
saakka (18, 28).
-
Lopun aika on
tunnistettavissa antikristuksista. Heidän määränsä
lisääntyminen on merkki seurakunnalle Jeesuksen tulon
lähestymisestä.
-
Siitä seurakunta
"sydämessään tietää", että on lopun aika.
-
Viimeinen
Antikristus ei ollut vielä tullut, vaan oli (ja on) vasta
tulossa.
Antikristukset nousevat seurakunnan sisältä
"He ovat
lähtöisin meidän joukostamme, mutta he eivät olleet yhtä
kanssamme. Jos he olisivat olleet yhtä kanssamme, he olisivat
pysyneet yhteydessämme. Heissä oli tuleva ilmi, että kaikki
eivät ole meihin kuuluvia." (19.)
-
Johanneksen ajan
antikristuksia edustivat gnostilaiset johtajat.
-
He irrottautuivat
kritittyjen yhteydestä sisäisesti ja ulkonaisesti.
-
"He eivät
olleet yhtä kanssamme", eivät sisimmältään kuuluneet
uskoviin, eivät ehkä koskaan olleet kuuluneet tai olivat
luopuneet.
-
Kriiseissä
paljastuu, mihin joukkoon kukin kuuluu. Yllättäen jotkut
ovatkin "antikristittyjä".
Seurakunnalla on voitelu Pyhältä
"Te olette
Pyhältä saaneet Hengen voitelun, ja teillä kaikilla on
tieto" (22).
-
Seurakunnalla oli Pyhä
Henki, joka on kaikilla Jeesukseen uskovilla (esim.
Room. 8:9,11,14-16).
-
Heillä oli myös tieto,
jonka antikristukset olivat hylänneet (21-23). "En
minä kirjoitakaan teille sen vuoksi, ettette tuntisi
totuutta, vaan siksi, että sen tunnette, ja ettei mikään
valhe ole totuudesta" (21).
Antikristusten merkittävin tuntomerkki
"Kuka on
valehtelija, ellei se, joka kieltää, että Jeesus on Kristus? Hän
on antikristus, joka kieltää Isän ja Pojan. Joka kieltää Pojan,
hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on
myös Isä." (22-23.)
"Maailmaan
on tullut monia eksyttäjiä, jotka eivät tunnusta Jeesusta
Kristukseksi, ihmiseksi tulleeksi. Tällainen eksyttäjä on
Antikristus." (2. Joh. 7.)
-
He kieltävät
Jeesuksen jumaluuden: hänen neitseestäsyntymisensä,
ihmeensä, sovituskuolemansa ja ruumiillisen
ylösnousemisensa.
-
He kieltävät
sen, että Jeesus oli (ja on) samanaikaisesti Jumala ja
ihminen.
-
Kieltäessään
Jeesuksen jumaluuden he kieltävät hänen verensa voiman
(1:7).
-
He ovat
"valehtelijoita", jotka eivät perustaudu totuuteen,
Jumalan sanaan. Jeesus sanoi aikansa juutalaisille "jotka
uskoivat häneen": "Miksi te ette ymmärrä minun
puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä
sanon. Te olette isästä Perkeleestä, ja isänne himoja te
tahdotte tyydyttää. Hän on ollut murhaaja alusta asti,
eikä hän pysy totuudessa, koska hänessä ei ole totuutta.
Puhuessaan valhetta hän puhuu omaansa, sillä hän on
valehtelija ja valheen isä. Te ette usko minua, koska minä
sanon totuuden." (Joh. 8:43-45.) - Johannes
ilmeisesti ajattelee näitä Jeesuksen sanoja.
-
On kysymys
luottamuksestamme Raamattuun.
-
Jos emme
usko Jeesukseen Jumalan Poikana ja syntiemme sovittajana
(1:1-3; 2:2), meillä ei ole Isääkään.
Huom! Jumala on
vain niiden Isä, jotka uskovat hänen Poikaansa.
-
Seurakunnan
ongelmana eivät olleet vain sen vainoojat vaan myös
väärät opettajat. Tosiasiassa älyllinen hyökkäys
kristinuskoa vastaan on usein raivokkaampaa kuin fyysinen.
Molemmat voivat olla hyödyllisiä niin kuin jalometallien
puhdistaminen tulessa. Mutta molemmat voivat olla myös
tuskallisia.
Kristuksessa ja sanassa pysyminen
"Pysyköön teissä
se, minkä olette alusta asti kuulleet. Jos alusta asti kuulemanne
pysyy teissä, tekin pysytte Pojassa ja Isässä." (24.)
"Olen kirjoittanut
tämän niistä, jotka eksyttävät teitä" (26).
-
Koko jakson
keskeinen kehotus on pysyä totuudessa,
Kristuksessa.
-
Johannes oli
kuullut Jeesuksen korostavan "pysymistä" (Joh.
15:3,4,6,7).
-
He pysyisivät
Pojassa vain, jos heidän alusta asti kuulemansa sana,
totuus, pysyisi heissä.
Jumalan lupaus -
ikuinen elämä
"Hän on meille
luvannut tämän: iäisen elämän" (25).
-
Jeesus puhui
siitä yhä uudelleen, esim. Joh. 3:15,16; 5:24; 8:51.
-
Ilman Jeesusta
ihmisellä ei ole ikuista elämää (joh. 17:3).
Pyhä Henki opettajana
"Teissä pysyy
Häneltä saamanne voitelu, ettekä te ole kenenkään opetuksen
tarpeessa. Hänen Voitelunsa opettaa teille kaikkea, ja se opetus on
totta, eikä se ole valhetta. Niin kuin Hän on teitä opettanut,
niin pysykää Hänessä." (27.)
-
Pyhä Henki johtaa
aina ihmisen Jumalan sanaan. "Puolustaja,
Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni,
opettaa teille kaikkea ja muistuttaa teille kaikesta, mitä
minä olen sanonut teille (Joh. 14:26).
"Kun hän, totuuden Henki, tulee, hän johtaa teidät
kaikkeen totuuteen. Mitä hän puhuu, ei ole hänestä
itsestään, vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja
tulevat hän julistaa teille. Hän kirkastaa minut, sillä
hän ottaa minun omastani ja julistaa teille." (Joh.
16:13-14.)
-
Seurakunnassa on
aina pidettävä runsaasti esillä Jumalan sanaa.
Valmiina Jeesuksen palatessa
"Lapseni, pysykää
Kristuksessa, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva,
eikä meitä häpeällä karkotettaisi pois hänen luotaan, kun hän
tulee" (28).
Merkittävimmät
Raamatun maininnat antikristuksesta
1. Danielin kirjassa
Tuleva hallitsija
-
"Sen jälkeen
minä näin yöllisessä näyssäni neljännen pedon, joka oli
kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä. Sillä oli suuret
rautaiset hampaat, ja se söi, murskasi ja tallasi tähteet
jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja
sillä oli kymmenen sarvea. Tarkatessani sarvia minä näin,
miten pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme
edellistä sarvea reväistiin pois sen edestä. Sillä
sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka puhui
herjaten.- - - Minä katselin: Niiden herjaavien sanojen
tähden, joita sarvi puhui, peto tapettiin minun nähteni. Sen
ruumis hävitettiin ja heitettiin tuleen palamaan. Muiltakin
pedoilta otettiin valta pois. Niiden elämän pituus oli
määrätty aikaa ja hetkeä myöten. (7-8,11-12.)
"Halusin tietoa myös sarvesta, jonka näin sotivan
pyhiä vastaan ja voittavan heidät, kunnes Vanhaikäinen
tuli, ja ajan tullessa oikeus annettiin Korkeimman pyhille, ja
nämä saivat omakseen valtakunnan. Hän vastasi: 'Neljäs
peto on maan päälle syntyvä neljäs valtakunta, erilainen
kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaikkea maata, tallaa ja
murskaa sitä. Ne kymmenen sarvea ovat kymmenen valtakuntaa,
jotka nousevat siitä valtakunnasta. Niiden jälkeen nousee
valtakunta, joka on erilainen kuin edelliset ja kukistaa kolme
kuningasta. Puhuen sanoja Korkeinta vastaan se hävittää
Korkeimman pyhiä. Se pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne
annetaan sen valtaan ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi
ajaksi. Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja sen valta otetaan
pois, hävitetään ja tuhotaan lopullisesti.'"
(7:21-26.)
Antikristuksen esikuva
- Antiokus IV Epifanes,
Syyrian kuningas (175-164 e.Kr.)
-
Sekä Jeesus että
Paavali viittasivat häneen (Dan. 11:31; Matt. 24:15, Mark.
13.14). Siksi häntä syystä pidetään antikristuksen
esikuva.
-
Hän tahtoi
lujittaa valtaansa sulauttamalla kaikki valtakuntansa osat
yhteen myös uskonnollisesti . Hänen ihanteenaan oli
hellenismi ja monin juonin, väkivaltaisin teoin ja
kuolemanrangaisuksin hän vei eteenpäin hellenistä
ohjelmaansa. Hän kohtasi vastarintaa vain juutalaisten
taholta. Taivuttaakseen heidät systeemiinsä, hän vainosi
niitä, jotka uskalsivat pitää Jumalan liiton ja saastutti
temppelin tuomalla sinne Zeuksen patsaan ja alttarin
uhraamalla Zeukselle sian. Pakanallisia jumalia oli
kunnioitettava ja ihmisiä pakotetiin Mooseksen lain
kieltämiin tapoihin. Monet menettivät henkensä, kun eivät
suostuneet asetettuihin vaatimuksiin. (11:28-39.)
2. Jeesuksen kuvaus evankeliumeissa
-
Jeesus kuvaa
häntä: "Kun te näette profeetta Danielin puhuman
hävityksen kauhistuksen vallitsevan pyhässä paikassa -
tämän lukeva tarkatkoon - - - - Ellei niitä päiviä
lyhennettäisi, kukaan ihminen ei pelastuisi. Valittujen
tähden ne päivät kuitenkin lyhennetään. Jos silloin joku
sanoo teille: 'Täällä on Kristus', tai: 'Tuolla [hän on]',
älkää uskoko. Vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja
näet nousee. He tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä,
niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin."
(Matt. 24:15; 22-24; Mark. 13:14-23.)
3. Paavalin kuvaus 2. Tess. 2
-
Paavalin
merkittävin kuvaus antikristuksesta.
-
Ennen Jeesuksen
tuloa tapahtuu luopumus Jumalasta ja hänen sanastaan. Silloin
ilmestyy "laittomuuden ihminen", "kadotuksen
lapsi", "vastustaja", joka "julistaa
olevansa Jumala".
-
Kaikkia
seurakuntia informoitiin Antikristuksen tulosta, vaikka
Johannes on ainoa, joka käyttää nimitystä Antikristus.
Muut käyttävät erilaisia synonyymejä.
4. Johanneksen kuvaus Ilm. 13 ja 17
-
Johannes puhuu
"pedosta" ja "väärästä profeetasta.
-
"Ihmiset
kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen
vallan pedolle. He kumarsivat petoa sanoen: 'Kuka on pedon
vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?' Sille annettiin
suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja se sai vallan
tehdä tätä 42 kuukautta. Se avasi suunsa pilkkaamaan
Jumalaa, hänen nimeään, hänen majaansa ja taivaassa
asuvia. Sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja
voittaa heidät, ja se sai valtaa kaikkinaisiin sukukuntiin,
kansoihin, kieliin ja kansanheimoihin. Sitä kumartavat kaikki
ne maan päällä asuvat, joiden nimet eivät ole kirjoitetut
maailman perustamisesta asti teurastetun Karitsan
elämänkirjaan." (13:4-8.)
"Minä näin toisen pedon nousevan maasta. - - - Hän
tekee suuria ihmeitä, saaden tulenkin laskeutumaan taivaasta
maahan ihmisten nähden. Hän eksyttää maan päällä asuvia
niillä ihmeillä, joita hänen annettiin tehdä pedon
nähden, ja hän yllyttää maan päällä asuvia tekemään
pedon kuvapatsaan, sen pedon, jossa oli miekanhaava, ja joka
oli vironnut eloon. Hänelle annettiin kyky antaa pedon
kuvapatsaalle henki, että pedon kuvapatsas puhuisikin ja
saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon
kuvapatsasta, tapettaisiin.
Se saa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat
ja orjat panemaan tunnusmerkin oikeaan käteensä tai
otsaansa. ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se,
jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku. Tässä on
viisaus. Jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon luvun. Se on
näet ihmisen luku. Sen luku on 666." (13:11;13-18.)
Antikristus - hallitsija vai hengellinen johtaja?
-
Toiset
ajattelevat, että antikristus on hallitsija Danielin
kuvauksen ja Antiokus Epifaneen esikuvan mukaan. Hän on
silloin Ilmestyskirjan ensimmäinen peto. Toiset taas ovat
sitä mieltä, että antikristus on hengellinen johtaja,
"väärä profeetta", "toinen peto", josta
Ilmestyskirja myös puhuu.
-
Selvää on, että
Antikristus ottaa Kristuksen ja Jumalan aseman, mutta on
olemukseltaan, tavoitteissaan ja toiminnassaan kaikessa
täysin Kristuksen vastakohta ja hänen vastaisensa ja
taistelee Kristusta ja hänen seurakuntaansa vastaan
"hengellisin" tunnusmerkein.
-
Hänellä tulee
olemaan myös merkittävä poliittinen, taloudellinen ja
uskonnollinen asema ja valta.
-
Mahdollisesti hän
on näyttävä "kakkosmies" suuren
"ykkösen" rinnalla. Hän on ykkösen riivaaja ja
käyttää itsenäistä valtaa. Hän on seurakunnalle
vaarallinen. koska hän tuntee sen sisältäpäin.
JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE V
Uudestisyntiminen 2:29-3:10a
Jumalasta syntynyt
ihminen
Johannes kuvaa
uudestisyntynyttä eli Jumalasta syntynyttä ihmistä vetäessään
rajaa seurakunnan ja maailman sekä seurakunnan ja eksyttäjien
välille.
1. Jumalasta syntynyt "tekee vanhurskauden".
"Jos te tiedätte,
että Hän on vanhurskas, te ymmärrätte, että myös jokainen,
joka tekee vanhurskautta, on Jumalasta syntynyt" (2:29).
-
Jumala on
vanhurskas: totuus ja puhtaus. Hänen lapsensa, joka on
"hänestä syntynyt", kantaa isänsä piirteitä:
elää totuudessa (Jumalan sanassa) ja puhtaudessa (Jeesuksen
veri puhdistaa kaikesta synnistä). Sitä Johannes sanoo
vanhurskauden tekemiseksi.
-
Sama asia on
edellä ilmaistu termein: "Vaeltaa valossa" ja
"seurata totuutta" (1:6,7).
"Lapset: Älkää
antako kenenkään eksyttää itseänne. Joka elää ja toimii
vanhurskaasti, on vanhurskas." (3:7)
-
Olemme vanhurskaat
(puhtaat, Jeesuksen kaltaiset, Jumalalle kelpaavat)
Jeesuksessa. Vanhurskaus on Jumalan lahja. "Töitä
tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta. Mutta joka
ei tee töitä, vaan uskoo Häneen, joka vanhurskauttaa
jumalattoman, hänelle luetaan hänen uskonsa
vanhurskaudeksi. Daavidkin ylistää autuaaksi ihmistä, jolle
Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: "Autuaita ne,
joiden rikokset on anteeksi annettu ja joiden synnit on
peitetty! Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"
-
Vanhurskauttaminen
tapahtuu Suuren Tuomarin edessä taivaassa, kun hän antaa
armoa pyytävälle kaikki hänen syntinsä anteeksi ja lukee
hänen hyväkseen Jeesuksen vanhurskauden. Uudestisyntyminen
tapahtuu ihmisessä, kun hän saa kaikki syntinsä anteeksi
(1:7,9).
-
Vain vanhurskas
(uudestisyntynyt) voi elää vanhurskaasti. "Vääryyden
tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on
saastainen, saastukoon edelleen. Joka on vanhurskas
harjoittakoon edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä,
pyhittyköön edelleen." (Ilm. 22:11.)
2. Jumala tunnustaa hänet lapsekseen.
"Katsokaa,
millaisen rakkauden Isä on meille antanut: me olemme saaneet
Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Siksi
maailma ei tunne meitä, sillä se ei tunne Häntä." (3:1.)
-
Jumala tunnustaa
lapsikseen ne, jotka ovat syntyneet hänestä.
-
Jumalan lapseksi
pääseminen on Jumalan käsittämätöntä rakkautta.
-
Maailma ei
käsitä Jumalan lapseutta Kristuksessa. Maailma puhuu Jumalan
universaalista isyydestä luomisen pohjalta, mikä näkemys ei
perustu Raamattuun.
-
Alennettu Kristus
ja ristin sanomasta elävä seurakunta on kätketty maailman
silmiltä.
3. Jumalan lapset tulevat Jeesuksen kaltaisiksi, kun hän palaa.
"Rakkaani, nyt me
olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä
meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun
hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin
hän on." (3.2.)
-
Uskovat ovat kuin
hiomaton jalokivi, josta ei vielä näy, minkälainen se
todellisuudessa tulee olemaan.
-
Tulemme hänen
kaltaisikseen, kun saamme hänet nähdä. "Mutta
meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me odotamme
Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi. Hän on muuttava
alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä
voimallaan, millä hän myös voi tehdä kaiken itselleen
alamaiseksi." (Fil. 3:20-21.)
-
Elämme
alhaisuudessa niin kuin Kristus maan päällä, sitten hänen
kaltaisinaan niin kuin Kristus taivaassa.
Uudestisyntyneen
ihmisen suhtautuminen syntiin
Jumalasta syntynyt
ihminen ei elä synnin harjoittamisessa.
-
Hän tahtoo olla
valmis, kun Jeesus tulee. "Me
tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy,
sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.
Jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa
itsensä, niin kuin hän on puhdas ja pyhä." (3:2-3.)
-
Hän ei voi elää
synnissä, koska Jumala rakastaa häntä. "Katsokaa,
millaisen rakkauden Isä on meille antanut..." (3:1).
-
Jeesus tuli
pelastamaan hänet synnin ja perkeleen vallasta. "Te
tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit" (3:5).
"Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi
tyhjiksi Perkeleen teot" (3:8).
Uudestisyntyneen ihmisen
suhtautumisesta syntiin Johannes puhuu ensin jakeissa 4-6. Sitten
hän toistaa saman voimakkaammin jakeissa 7-10.
1. "Jokainen,
joka jatkuvasti tekee syntiä... " (4)
"Syntiä jatkuvasti tekevä..." (8)
2. "Jokainen, joka jatkuvasti tekee syntiä, tekee myös
laittomuutta. Syntihän on laittomuutta." (4)
"Syntiä jatkuvasti tekevä on Perkeleestä, sillä Perkele on
tehnyt syntiä alusta asti." (8)
-
Laittomuus merkitsee
välinpitämättömyyttä tai aktiivista kapinaa Jumalaa,
Jumalan sanaa ja tahtoa vastaan. Ei siis ole kysymys vain jonkun
käskyn rikkomisesta.
-
Joka ei ole syntynyt
Jumalasta, on Perkeleestä, riippumatta korkeasta moraalista tai
ihmisen uskonnollisesta vilpittömyydestä.
"Jeesus sanoi häneen
uskoville juutalaisille: ..."Te olette isästä
Perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte tyydyttää. Hän on
ollut murhaaja alusta asti, eikä hän pysy totuudessa, koska
hänessä ei ole totuutta. Puhuessaan valhetta hän puhuu
omaansa, sillä hän on valehtelija ja valheen isä." (Joh.
8:44.)
-
Ihmiset ovat joko
Jumalan tai Perkeleen hallinnassa.
3. "Te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit, eikä
hänessä itsessään ole syntiä." (5)
"Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi
tyhjiksi Perkeleen teot." (8)
-
Jeesus on
"ottanut pois" koko maailman synnit Golgatalla.
Johannes Kastaja ilmaisi sen etukäteen sanoessaan: "Katsokaa:
Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" (Joh.
1:29). Synti on heitetty Jeesuksen, Jumalan uhrikaritsan
päälle (Jes. 53:6). Hän voi sovittaa ihmiskunnan synnin,
koska hän itse oli synnitön.
-
Jumalan Poika teki
kuolemallaan ja ylösnousemisellaan tyhjiksi Perkeleen teot
ihmisen iankaikkiseksi tuhoamiseksi (ks. 1.Moos. 3:15). Perkele
muserretaan lopullisesti, kun Jeesus tulee takaisin.
4. "Kukaan Hänessä pysyvä ei jatkuvasti elä synnissä.
Kukaan syntiä jatkuvasti tekevä ei ole häntä nähnyt eikä tunne
häntä." (6)
"Kukaan Jumalasta syntynyt ei tee [jatkuvasti] syntiä, sillä
Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei saata elää synnin
harjoittajana, koska on Jumalasta syntynyt." (9)
-
Johannes käyttää
preesenssiä puhuessaan synnin tekemisestä. Verbin muoto
ilmaisee, että hän tarkoittaa jatkuvaa synnin tekemistä,
synnissä elämistä. Ihminen ei voi elää samanaikaisesti
pysyä Kristuksessa ja elää synnin harjoittamisessa.
-
Jokainen ihminen on
kuitenkin syntinen ja lankeaa syntiin (1:8-10). "Rakkaat
lapset! Minä kirjoitan tämän teille, ettette tekisi syntiä.
Jos joku kuitenkin tekee syntiä, meillä on Puolustaja Isän
luona, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas." (2:1.)
-
Jumalan siemen, joka
hänessä pysyy, on Jumalan sana. "Tehän
olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta
siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta."
(1. Piet. 1:23.)
5. "Ei jatkuvasti elä synnissä." (6)
"Ei saata elää synnin harjoittajana." (9)
6. "Siitä käy ilmi, ketkä ovat
Jumalan lapsia ja ketkä Perkeleen lapsia."(3:10)
Uudestisyntynyt ihminen ja suhtautuminen
"veljiin"
Keskinäinen rakkaus
"Tämä on sanoma,
minkä te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa
toisiamme." (11)
-
Yhteys
apostoleihin Jumalan sanan pohjalla (1:3).
-
Yhteys keskenämme
(1:7). Yhteys veljiin (2:9-11).
-
Jumalasta
syntyneet ovat samaa perhettä. Heidän keskinäisen
yhteytensä esikuvana on suhde Isän ja Pojan välillä (Joh.
17:20-23). "On kysymys verisiteestä, olemuksesta.
Samanlainen on myös seurakunnan yhteys. Sitä ei koskaan voi
ajatella vapaaehtoisena suhteena. Se on väistämätöntä,
koska se on seurausta syntymisestä määrättyyn perheeseen.
Kristityt ovat veljiä, evätkä ainoastaan ystäviä, jotka
ovat perustaneet yhdistyksiä." (Martin L'loyd-Jones)
"Eikä olla kuin
Kain, joka oli pahasta ja murhasi veljensä. Miksi hän murhasi
tämän? Siksi, että hänen tekonsa olivat pahoja, kun taas
hänen veljensä teot olivat vanhurskaita." (12.)
"Älkää
ihmetelkö, veljeni, jos maailma vihaa teitä" (13).
"Me tiedämme
siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä.
Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa" (14).
"Jokainen, joka
vihaa veljeään, on murhaaja. Te tiedätte, ettei kenessäkään
murhaajassa ole iäistä elämää, joka pysyisi hänessä"
(15).
"Siitä me olemme
tulleet tuntemaan rakkauden, että Hän antoi henkensä meidän
puolestamme" (16.)
Rakkaus käytännössä
-
Valmius antaa
henkensä toisten puolesta. "Meidänkin
tulee antaa henkemme veljiemme puolesta." (16)
-
Valmius antaa
leipää nälkäiselle. "Jos
joku, jolla on tämän maailman hyvyyttä, näkee veljensä
olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka
Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä? Lapset, älkäämme
rakastako [vain] sanalla tai kielellä, vaan teossa ja
totuudessa."(17-18)
Armo elämässä
-
Emme tule
täydellisiksi. Näemme aina myös rakkauden heikkouden ja
puutteen.
-
Uudestisyntynyt
ihminen elää anteeksiannossa, sovituksen perustalla. "Siitä
me tiedämme, että olemme totuudesta ja saatamme Hänen
edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme
syyttää meitä, Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja
tietää kaikki. Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä,
meillä on turvallinen luottamus Jumalaan." (19-21)
-
Jumala kuulee
lastensa rukoukset.
"Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, meillä on
turvallinen luottamus Jumalaan, ja mitä tahansa me anomme, sen
me häneltä saamme, koska noudatamme hänen käskyjään ja
teemme sitä, mikä on hänelle otollista." (21-22).
JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN
KIRJE VI
Henkien erottaminen 4:1-6
"Rakkaani: Älkää jokaista
henkeä uskoko, vaan koetelkaa ja tutkikaa henget, ovatko ne
Jumalasta, sillä monia vääriä profeettoja on tullut
maailmaan." (4:1.)
-
Taustana jälleen
gnostilaisuus, joka kielsi Jeesus Nasaretilaisen jumaluuden ja
siten myös sovituksen ja ylösnousemuksen.
-
Ajankohtainen
kehotus nykyäänkin, kun
* "sisäinen sana" ohjaa uskovien elämää, ei
Raamattu.
* Pyhän Hengen työ ja yliluonnollinen samaistetaan.
* uskovat ovat mukautuneet tähän maailmanaikaan ja etsivät
Jumalalta ensi sijassa ajallista hyvää ja suuria kokemuksia.
(1.Kor. 15:19 "Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain
tämän elämän ajaksi, me olemme säälittävämpiä kuin
ketkään muut ihmiset.")
* "karismaattisuus" jakaa seurakuntia ja syö
kristillistä moraalia. (Raamatun mukainen karismaattisuus on
raitista sisällöltään ja seurauksiltaan.)
Mistä voi erottaa oikean ja väärän profeetan?
-
Jokaisen
kristityn käsketään
koetella henget.
-
Jokainen henkilö
paljastaa sanoillaan ja toiminnallaan,
minkälainen ihminen hän on ja mistä hengestä.
-
Tärkeintä on
kunkin oma tunnustus,
sillä emme voi nähdä toisen sydämeen.
Tunnustaminen on voimakkaampi ilmaisu kuin kieltäminen.
Oikean hengen tuntomerkki
"Tästä te
tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen
Kristukseksi, ihmiseksi tulleeksi, on Jumalasta." (4:2)
-
Tärkeintä
on sen tunnustaminen, että Jeesus Kristus on ihmiseksi tullut
Jumala (vrt. 1.
Kor. 12:3). Huom! Tärkeää ei ole vain se, mitä kukin
sanoo, vaan myös se, mitä hän jättää sanomatta.
-
Ihmiseksi tulosta
on verbinmuoto, joka ilmaisee jatkuvuutta: Jeesus on edelleen
Jumalan ja ihmisen muodossa.
-
Nimi Jeesus
merkitsee Pelastajaa. Nimi Kristus liittyy hänen virkaansa.
Hänet on voideltu olemaan Profeettamme, Ylimmäinen pappimme
ja Kuninkaamme.
-
Jeesuksen
ihmiseksi tuleminen ei ole pelkästään evankeliumin
keskeinen sanomoa, vaan koko evankeliumi.
-
Sanoma voi olla
"oikea" ja kuitenkin väärästä hengestä, jos
siitä puuttuu oikea tunnustus / tunnustautuminen. Henki, joka
puhuu, ei ole Jeesuksesta Kristuksesta, lihaan tulleesta.
"Kun Jeesus nousi maihin, häntä vastaan tuli
kaupungista mies, jossa oli riivaajia. Pitkään aikaan hän
ei ollut pukeutunut vaatteisiin eikä asunut talossa, vaan
haudoissa. Nähdessään Jeesuksen mies parkaisi, lankesi
maahan hänen eteensä ja huusi kovalla äänellä: 'Mitä
sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan,
Korkeimman, Poika? Minä rukoilen sinua: älä minua vaivaa.'
Jeesus oli näet käskemäisillään saastaista henkeä
lähtemään ulos miehestä. - - - Jeesus kysyi siltä:
"Mikä on nimesi?" Se vastasi: "Legioona."
Häneen oli näet mennyt monta riivaajaa." (Luuk.
8:27-30.) "Mennessämme rukouspaikkaan meitä vastaan
tuli palvelijatar, jossa oli tietäjähenki, ja joka
ennustamisellaan tuotti paljon tuloja isännilleen. Hän
seurasi Paavalia ja meitä huutaen: 'Nämä miehet ovat
korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille
pelastuksen tien. Hän teki tätä useana päivänä, ja se
vaivasi Paavalia. Tämä kääntyi ja sanoi hengelle:
'Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinua
lähtemään hänestä.' Se lähti sillä hetkellä."
(Apt. 16:16-18.)
-
"Minä teen
siksi teille tiettäväksi, ettei kukaan Jumalan Hengessä
puhuva sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei
kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", muuten kuin
Pyhässä Hengessä. (1. Kor. 12:3.)
-
Perkele ja
riivaajahenget tietävät, kuka Jeesus on, mutta he eivät
tunnusta häntä Kristukseksi, lihaan tulleeksi, eivät
häntä kumarra ja palvele. "Sinä uskot, että Jumala on
yksi. Siinä teet oikein. Riivaajatkin sen uskovat ja
vapisevat." (Jaak. 2:19.)
Antikristuksen henki
"Mikään henki,
joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta. Se on Antikristuksen
henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa, ja joka on jo nyt
maailmassa. Lapset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet
heidät. Sillä Hän, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka
on maailmassa." (4:3-4)
-
Johannes kuvaa
ilmaisullaan Antikristuksen sisintä olemusta, ei vain hänen
toimintaansa.
-
Antikristuksen
henki on Perkeleen henki (3:10), joka on maailmassa.
-
Se on täysin
vastakkainen Jumalan Hengelle.
-
Ne, jotka eivät
ole Jumalasta, hyökkäävät alituiseen niitä vastaan, jotka
ovat Jumalasta syntyneet.
-
Jumalan lapset
ovat voittaneet ja jatkuvasti voittavat heidät, koska hän,
joka on heissä, on suurempi kuin hän, joka on maailmassa.
Taistelu tekee heidät entistä vahvemmiksi.
Kaksi kuulijakuntaa
"He ovat
maailmasta. Siksi he puhuvat sitä, mikä on maailmasta, ja
maailma kuuntelee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee
Jumalan, kuuntelee meitä. Joka ei ole Jumalasta, ei kuuntele
meitä. Siitä me tunnemme totuuden Hengen ja eksytyksen hengen.
(4:5-6)
-
He
ovat maailmasta, Perkeleen valtakunnasta.
-
Siksi he puhuvat
sitä, mikä on maailmasta. "Virta ei koskaan nouse
lähdettä korkeammalle."
-
Maailma
kuulee heitä. Heistä tulee suosittuja profeettoja ja julistajia,
joilla on auktoriteetti. He puhuvat ihmisten toiveiden mukaan ja
saavat arvostusta.
-
" Me
olemme Jumalasta", sanoo Johannes.
-
Me puhumme
sitä, mikä on Jumalasta: hänen sanaansa (valkeutta totuutta
hänen käskynsä).
-
Ne, jotka ovat
Jumalasta, kuulevat meitä.
-
He ovat
syntyneet Jumalasta (2:29; 3:1,9-10).
-
Jeesus sanoo: "
Lampaat seuraavat häntä [paimenta], sillä ne tuntevat hänen
äänensä. Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat
häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."
"Minä olen Hyvä Paimen. Minä tunnen omani, ja minun
omani tuntevat minut." (Joh. 10:4-5;14).
Raamatun opetuksia
oikean ja väärän profeetan erottamiseksi toisistaan
"Jos teidän keskuuteenne ilmestyy
profeetta tai unennäkijä ja lupaa sinulle jonkin tunnusteon tai
ihmeen, ja jos sitten todellakin tapahtuu se tunnusteko tai ihme,
josta hän on puhunut sinulle sanoen: 'Lähtekäämme seuraamaan
muita jumalia, joita te ette tunne, ja palvelkaamme niitä', niin
älä kuuntele sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää,
sillä Herra, teidän Jumalanne, vain koettelee teitä
tietääkseen, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta
sydämestänne ja kaikesta sielustanne. Seuratkaa Herraa, teidän
Jumalaanne, häntä peljätkää ja pitäkää hänen käskynsä,
häntä kuulkaa, häntä palvelkaa ja hänessä kiinni riippukaa.
Mutta se profeetta tai unennäkijä surmattakoon..." (5. Moos.
13:1-6.)
"Jos sinä ajattelet sydämessäsi:
'Mistä me tiedämme, mikä sana ei ole Herran puhetta?' niin
huomaa: Kun profeetta puhuu Herran nimessä, ja kun se, mitä hän
on puhunut, ei tapahdu eikä käy toteen, sitä sanaa Herra ei ole
puhunut. Julkeuttaan se profeetta on niin puhunut. Älä pelkää
häntä." (5. Moos. 18:21-22.)
"Profeettoja vastaan: - - - Jerusalemin profeetoissa olen
nähnyt kauhistuksia: Aviorikosta ja valheessa vaeltamista. He
vahvistavat pahantekijäin käsiä, niin ettei kukaan käänny pois
pahuudestaan. - - - Jerusalemin profeetoista on näet jumalattomuus
levinnyt koko maahan. Näin sanoo Herra Sebaot: Älkää kuunnelko
profeettojen sanoja, noiden, jotka ennustavat teille ja täyttävät
teidät tyhjillä toiveilla: Oman sydämensä näkyjä he puhuvat
eivätkä sitä, mikä tulee Herran suusta. He hokevat niille, jotka
halveksivat minua: 'Herra on sen sanonut: Teillä on oleva rauha!'
Kaikille, jotka vaeltavat sydämensä paatumuksessa, he sanovat: 'Ei
teitä kohtaa onnettomuus'. Mutta kuka on seisonut Herran
neuvottelussa sekä nähnyt ja kuullut hänen sanansa? Kuka on
tarkannut ja kuullut hänen sanansa?" - - - "Minä en ole
lähettänyt noita profeettoja, mutta silti he juoksevat. Minä en
ole puhunut heille, ja kuitenkin he profetoivat. Jos he olisivat
seisoneet minun neuvottelussani, he julistaisivat minun sanani
kansalleni ja kääntäisivät heidät pois pahalta tieltään ja
pahoista teoistaan. - - - Minä olen kuullut niiden profeettojen
puheet, jotka ennustavat minun nimessäni valhetta. He sanovat:
'Minä olen nähnyt unta, olen nähnyt unta'. - - - Sen tähden
Herra sanoo: Minä käyn niiden profeettojen kimppuun, jotka
varastavat minun sanani toinen toiseltaan. Minä käyn niiden
profeettojen kimppuun, sanoo Herra, jotka ottavat sanansa omalta
kieleltään, mutta sanovat: 'Se on Herran sana'. Minä käyn niiden
kimppuun, jotka ennustavat valeunia, sanoo Herra, kertovat niitä ja
eksyttävät minun kansaani valheillaan ja kerskumisellaan, vaikka
minä en ole heitä lähettänyt enkä käskenyt, ja vaikka heistä
ei ole mitään hyötyä tälle kansalle, sanoo Herra." (Jer.
23:9-32.)
-
Profeettojen
elämä ei ole Jumalan sanan mukaista, ja heidän toimintaansa
seuraa moraalin löyhentyminen.
-
He eivät julista
lakia ja evankeliumia. He eivät kehota ihmisiä parannukseen,
vaan puhuvat vain myönteisiä asioita ja antavat lupauksia,
jotka eivät ole Jumalasta. Heidän puheensa on valhetta.
-
He eivät itse
elä Jumalan yhteydessä.
-
Puheita ohjaavat
mm. unet.
-
He puhuvat omiaan
ja sitä, mitä kuulevat toinen toiseltaan.
-
He eksyttävät
kansan.
"Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, 400 miestä - - -
Miika sanoi: 'Kuulkaa siis Herran sana: Minä näin Herran istuvan
istuimellaan ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen edessään,
hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan. Herra sanoi: 'Kuka
viekoittelisi Ahabin, Israelin kuninkaan, lähtemään sotaan, että
hän kaatuisi Gileadin Raamotissa?' Kuka vastasi niin, kuka näin.
Silloin tuli muuan henki, asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä
eksytän hänet'. Herra kysyi häneltä: 'Miten?' Hän vastasi:
'Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettojensa
suuhun'. Herra sanoi: 'Saat harhauttaa, siihen sinä pystyt. Mene ja
tee niin'. Herra on pannut valheen hengen näiden sinun
profeettojesi suuhun, sillä hän on päättänyt sinun osaksesi
onnettomuuden." (2. Aik. 18:4-27.)
"Tämän jälkeen Perkele otti Jeesuksen kanssaan pyhään
kaupunkiin, asetti hänet temppelin harjalle ja sanoi hänelle:
"Jos olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas. Onhan
kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta', ja: 'He
kantavat sinua käsillään, ettet loukkaisi jalkaasi kiveen'."
(Matt. 4:5-6.)
Jeesus varoittaa: "Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka
tulevat teidän luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä ovat
raatelevia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät."
(Matt. 7:15.)
"Eikä ihme: Tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi. Onko
siis paljon, jos myös hänen palvelijansa tekeytyvät vanhurskauden
palvelijoiksi. Heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.
(1. Kor. 11:14-15.)
-
Väärät
profeetat ovat täysin oikeiden näköisiä. Siksi heitä on
vaikea erottaa.
-
On tarkattava,
mitä he puhuvat, mutta myös, mitä he jättävät puhumatta.
-
Hedelmä näkyy
heidän omassa elämässään ja myös heidän työnsä
tuloksissa, kun vähän aikaa kuluu.
"Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina jotkut luopuvat
uskosta, seuraten villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja"
(1. Tim. 4:2).
"Sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen,
niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka
eivät ole uskoneet totuutta, vaan ovat mielistyneet
vääryyteen" (2. Tess. 2:11-12).
" Vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja näet nousee.
He tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että
eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin" (Matt. 24:24).
-
Seurakunnan
jakajaksi tulee suhtautuminen Jumalan sanaan, totuuteen.
-
Jotka eivät ole
uskoneet totuutta, "syntyneet Jumalasta", uskovat
valheen. He eivät erota totuutta valheesta.
-
He ovat
kiinnostuneita ihmeistä, mutta he eivät tahdo, että heidän
elämäänsä puututtaisiin.
-
Valitutkin ovat
vaarassa, koska se, mitä tapahtuu, näyttää Pyhän Hengen
työltä.
-
Ne, jotka ovat
kiinnostuneita ilmiöistä enemmän kuin Jumalan sanasta,
tulevat harhaanjohdetuiksi.
JOHANNEKSEN
ENSIMMÄINEN KIRJE VII
Rakkaus 4:7-21
Rakkaus on Jumalasta
"Rakkaani,
rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen,
joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei
rakasta, ei ole tullut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on
rakkaus." (4:7-8)
-
Rakkaudella
tarkoitetaan rakkautta vain määrätyssä mielessä,
rakkautta, jota kristityillä on toisiaan kohtaan. Se näkyy
määrätystä artikkelista.
-
Se rakkaus on
Jumalasta.
-
Jumala rakastaa
kaikkia ihmisiä, mutta erityisellä tavalla lapsiaan.
Kristityt rakastavat samoin kaikkia ihmisiä, mutta
erityisesti toisiaan.
-
Jokainen, joka on
syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan, joka on rakkaus,
rakastaa.
-
Joka ei rakasta on
ilmaistu aoristilla: hän ei ole syntynyt Jumalasta.
Jumala on rakkaus
-
Rakkaus on Jumalan
olemus.
-
Rakkaus on
dynaaminen, ei staattinen ominaisuus. Rakkaus ilmenee teoissa.
Rakkaus tulee väistämättä esiin rakkauden tekoina.
-
Rakkaus, agapè,
on ymmärtämistä ja käsittämistä, ja siihen sisältyy
aina sen mukainen toiminta. Agapè-rakkaus ei ole tunteen asia.
Esim. meidän on rakastettava vihollistamme, ymmärrettävä
heidän tilansa ja tehtävä kaikki, mitä voimme heidän
muuttamisekseen.
-
Filìa on
rakkautta ystävyyden merkityksessä. Siihen liittyy tunne,
toisesta pitäminen (esim. Joh. 21:17; 15:14-15).
Rakkauden suurin
ilmentymä
"Siinä Jumalan
rakkaus ilmestyi meille, että Jumala lähetti ainoan Poikansa
maailmaan, että me eläisimme Hänen kauttaan. Rakkaus ei ole
siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että Hän
on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme
sovitukseksi. " (4:9-10)
-
Suurin rakkaus on
siinä, että Jumala antoi oman Poikansa, ainoansa, maailmaan
-
Jeesus on tullut
maailmaan, että eläisimme hänen kauttaan (aoristi).
-
Jumalan rakkauden
äärimmäinen ilmentymä on siinä, että hän antoi Poikansa
kuolla uhrina syntiemme sovitukseksi.
Rakastamme, sillä
Jumala on ensin rakastanut meitä
"Rakkaani, jos
Jumala on näin rakastanut meitä, meidänkin tulee rakastaa
toisiamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme
toisiamme, Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut
täydelliseksi meissä. Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja
hänen meissä, että hän on antanut meille Henkeään. "
(4:11-13)
-
Rakkaus syntyy
Jumalan rakkaudesta. Rakastamme niin paljon kuin Jumala on
meitä itseämme rakastanut. (Jeesus sanoi fariseus Simonille
"syntisestä naisesta": "Siksi sanonkin
sinulle: hän on saanut monet syntinsä anteeksi - hänhän
osoitti paljon rakkautta. Jolle taas annetaan vähän
anteeksi, hän rakastaa vähän." Luuk. 7:47.)
-
Jumalan rakkaus
meitä kohtaan näkyy keskinäisessä rakkaudessamme.
-
Rakkaus on Hengen
hedelmä (Gal. 5:22) ja Henki on annettu niille, jotka ovat
Jumalasta syntyneet (1. Joh. 3:24).
Uskomme sen rakkauden
"Me olemme tulleet
tuntemaan ja uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin.
Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja
Jumala pysyy hänessä. Näin rakkaus on tullut täydelliseksi
meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä. Sillä
sellainen kuin Hän on, sellaisia mekin olemme tässä
maailmassa." (4:16-17)
-
Huom! Me uskomme
sen rakkauden, joka Jumalalla on meihin. Se ei ole esim.
tunteen asia tai järjen.
-
Uskomme, mitä
hän on puhunut.
-
Jumalassa voi
pysyä vain pysymällä hänen rakkaudessaan.
-
Hänen rakkautensa
tähden meillä on turva tuomiopäivänä.
-
Niin kuin Jeesus
on Jumalan rakastama, niin olemme mekin."Kuten Isä on
rakastanut minua, niin minäkin olen rakastanut teitä.
Pysykää minun rakkaudessani." (Joh. 15:9)
Ei pelkoa
"Rakkaudessa ei ole
pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on
rangaistusta. Joka pelkää, ei ole päässyt täydelliseksi
rakkaudessa." (4:18)
-
Pelko on tässä
turvan vastakohtana ja liittyy tuomiopäivään.
-
Elämme Jumalan
pelossa, Jumalan kunnioituksessa, mutta emme rangaistuksen
pelossa, koska Jumala on rakatanut meitä Pojassaan ja
erityisesti hänen uhtikuolemassaan.
Valehtelijoita
"Jos joku sanoo:
"Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeään, hän on
valehtelija. Joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi
rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. Tämä käsky meillä on
Häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös
veljeään." (4:20-21)
JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN
KIRJE VIII
Todelliset voittajat 5:4-21
Maailman voittaminen
"Kaikki, mikä on
Jumalasta syntynyt, voittaa maailman. Tämä on se voitto, joka on
voittanut maailman, meidän uskomme. Kuka näet on maailman
voittaja, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?"
(5:4-5.)
Maailma, sen
jumalanvastaisuus, Raamatun väheksyminen ja Jeesuksen pelastusteon
turhentaminen tuntuu uskovista usein musertavalta. Vähäinen
Krsituksen seurakunta ei välttämättä koe itseään voittajaksi,
vaan naiviksi ja avuttomaksi. Johannes katsoo tilannetta Jumalan
näkökulmasta.
-
Johannes puhui
voittamisesta jo aikaisemmin: "Minä kirjoitan teille,
nuoret, sillä te olette voittaneet sen Pahan. - - -
Minä olen kirjoittanut teille, nuoret, sillä teissä on
voimaa. Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet
sen Pahan." (2:13-14.)
-
Kysymys on
persoonallisesta Pahasta, joka hallitsee maailmaa. Joka
voittaa hänet, voittaa maailman ja kaiken sen, mikä ei ole
Isästä. (2:16.)
-
Uskoon tulleet,
"nuoret", ovat saavuttaneet voiton ja pysyneet
voittajina, mikä näkyy aikamuotojen valinnasta.
-
Kun Johannes puhuu
toistamiseen voitosta, "joka on voittanut maailman"
(5:4), hän käyttää jälleen aoristia: kristityt ovat voittaneet
maailman. Kun hän sanoo: "Kaikki mikä on Jumalasta
syntynyt, voittaa maailman", hän puhuu voitosta
preesensissä ja tarkoittaa jatkuvaa maailman voittamista.
Ketkä ovat voittajia?
-
Voittajia ovat ne,
jotka ovat syntyneet
Jumalasta.
-
Jotka uskovat,
että Jeesus on Jumalan Poika.
-
Kaikki riippuu
siitä, mitä uskomme.
-
Usko ei ole vain
tiedon asia, ei vain älyllisen ymmärtämisen tai
totenapitämisen, vaan se on sydämen luottamusta Jumalaan ja
hänen sanaansa, hänen todistukseensa Pojastaan.
-
Ne, joissa Jumalan
sana pysyy.
Johannes korostaa
jatkuvasti Jeesuksen jumaluutta
-
"Elämä
ilmestyi, ja me olemme nähneet sen, todistamme siitä ja
julistamme teille sen ikuisen elämän, joka oli Isän luona
ja ilmestyi meille.- - - Meillä on yhteys Isän ja hänen
Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. - - - Jeesuksen
Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta
synnistä." (1:1-3,7.)
-
"Meillä on
Puolustaja Isän luona, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
Hän on meidän syntiemme sovitus, eikä vain meidän, vaan
myös koko maailman syntien. - - - Kuka on valehtelija, ellei
se, joka kieltää, että Jeesus on Kristus? Hän on
antikristus, joka kieltää Isän ja Pojan. Joka kieltää
Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan,
hänellä on myös Isä." (2:1-2, 22-23.)
-
"Sitä varten
Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjiksi Perkeleen
teot. - - - Tämä on Hänen käskynsä, että meidän tulee
uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen - - - "
(3:8,23.)
-
"Siinä
Jumalan rakkaus ilmestyi meille, että Jumala lähetti ainoan
Poikansa maailmaan - - - lähettänyt Poikansa meidän
syntiemme sovitukseksi. - - - Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan
Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy
Jumalassa." (4:9-10,15.)
-
"Jokainen,
joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta
syntynyt." (5:1.)
-
Jeesuksen
persoonassa ja työssä on koko evankeliumi!
Johannes esittää
kolme todistajaa Jeesuksen jumaluuden puolesta
"Hän, Jeesus
Kristus, on tullut veden ja veren kautta, ei ainoastaan vedessä,
vaan vedessä ja veressä. Ja Henki todistaa, sillä Henki on
totuus. On kolme, jotka todistavat: Henki, vesi ja veri, ja nämä
kolme todistavat samaa." (5:6-8.)
-
Vesi
Johannes puhuu
Jeesuksen kasteesta. Hän kertoo evankeliumissaan Johannes
Kastajan puheesta: "Seuraavana päivänä hän näki
Jeesuksen tulevan luokseen ja sanoi: 'Katsokaa: Jumalan
Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!' - - - Johannes
todisti: 'Minä näin, kuinka Henki tuli alas taivaasta kuin
kyyhkynen ja jäi hänen päälleen. Minä en tuntenut
häntä. Mutta Hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä,
sanoi minulle: 'Hän, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan
ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.' Minä olen nähnyt
sen ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."
(Joh. 1:29-34. Ks. Matt. 3:17.)
Veri
Jeesus korostaa
jatkuvasti Jeesuksen kuolemaa ristillä, esim. "Mutta jos
me vaellamme valossa, niin kuin Hän on valossa, meillä on
yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa,
veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä." (1:7.)
Huom! Vesi ja veri viittaavat myös kahteen sakramenttiin,
kasteeseen ja ehtoolliseen.
Henki
Edellä Johannes puhuu
apostolien todistuksesta (1:3-5; 4.14). Yhteys apostolien ja
Hengen todistuksen välillä on selvä: Jeesus antoi heille
Pyhän Hengen. He puhuvat Hengestä syntyneinä. Henki on
todellinen todistaja.
Henki on totuus. Kuulemme hänen äänensä Raamatussa.
Myös Jumala itse
todistaa Jeesuksen jumaluuden puolesta
"Jos hyväksymme
ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus paljon painavampi.
Tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastaan.
Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessään. Joka
ei usko Jumalaa, tekee hänet valehtelijaksi, koska hän ei ole
uskonut sitä todistusta, minkä Jumala on antanut Pojastaan. "
(5:9-10.)
-
Johannes puhuu
todistamisesta ja todistuksesta kahdeksan kertaa.
-
Mitä Henki, vesi
ja veri todistavat, on Jumalan oma todistus.
-
Joka ei usko
Jumalan todistusta, syyttää häntä valehtelemisesta.
Edellä Johannes on sanonut: "Jos sanomme, ettemme ole
tehneet syntiä, me teemme hänestä valehtelijan, eikä
hänen sanansa ole meissä" (1:10). Kuitenkin samat
ihmiset sanovat, että heillä on yhteys Jumalan kanssa (1:6).
Jumalan todistus
Pojastaan
"Tämä on se
todistus: Jumala on antanut meille ikuisen elämän, ja tämä
elämä on Hänen Pojassaan. Jolla on Poika, hänellä on elämä.
Jolla ei ole Jumalan Poikaa, hänellä ei ole elämää. Olen
kirjoittanut tämän teille, jotka uskotte Jumalan Poikaan, jotta
tietäisitte, että teillä on ikuinen elämä. " (5:11-13.)
-
Jumala on
antanut meille ikuisen elämän.
-
Tämä elämä
on hänen Pojassaan.
-
Elämä saadaan
uskomalla Jumalan Poikaan.
Rohkeutta kristityt!
"Meillä on häneen
se turvallinen luottamus, että jos me anomme jotakin hänen
tahtonsa mukaan, hän kuulee meitä. Jos tiedämme hänen kuulevan
meitä, mitä anommekin, niin me tiedämme, että meillä myös on
kaikki, mitä häneltä pyydämme." (5:14-15.)
Synti, joka on
kuolemaksi
"Jos joku näkee
veljensä tekevän syntiä, mikä ei ole kuolemaksi, niin
rukoilkoon, ja Hän on antava tälle elämän, nimittäin niille,
jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi,
ja sellaisen synnin vuoksi en kehota rukoilemaan. Kaikki vääryys
on syntiä. On syntiä, joka ei ole kuolemaksi." (5:16-17.)
-
Johannes puhuu
veljestä, joka tekee jatkuvasti jotain syntiä.
-
Synnin tekeminen
on aina vaarallista, sillä se saattaa johtaa kuolemaan.
-
Jumala on luvannut
iäisen elämän, joka on hänen Pojassaan. Synti, joka on
kuolemaksi, merkitsee tämän elämän menettämistä.
-
Sellainen synti on
kuolemaksi, joka kovettaa ihmisen niin katumattomaksi, ettei
hän tunnusta syntiään ja pakene Puolustajansa, Jeesuksen
Kristuksen, turviin (1:7-2:2; Room. 2:5). Sellainen synti on
myös Jumalan Pojan kieltäminen (2:22), hänen sanansa
kieltäminen (1:5-6) ja oman syntisyytensä kieltäminen,
jolloin tekee Jumalan valehtelijaksi (1:8,10). Kysymys on
paatumisesta.
-
"Jos joku
näkee... " Johanneksen mukaan ulkopuolinen voi nähdä,
jos joku tekee syntiä, joka on kuolemaksi.
-
Emme voi nähdä
kenenkään sydämeen. Voimme tehdä johtopäätöksiä vain
selvien todisteiden nojalla. Jeesus sanoo: "Heidän
hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista
koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita! Jokainen
hyvä puu tuottaa hyviä hedelmiä, ja huono puu tuottaa
huonoja hedelmiä. Hyvä puu ei saata kasvaa huonoja hedelmiä
eikä huono puu tuottaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka
ei tuota hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään
tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät." (Matt.
7:16-20.)
-
Joskus tilanne on
niin ilmeinen, ettei ole Jumalan tahdon mukaista enää
rukoilla toisen puolesta. Jumala on kuitenkin pitkämielinen
ja suuri armossa (esim. Joonan kirja).
-
Huom! Emme ole
erehtymättömiä!
Me tiedämme
-
" Me
tiedämme, ettei kukaan Jumalasta syntynyt elä synnissä, vaan
Jumalasta syntynyt valvoo itseään, eikä se Paha saa otetta
häneen" (5:18).
-
"Me
tiedämme olevamme Jumalasta, ja koko maailma on sen Pahan
vallassa" (5:19).
-
"Mutta me
tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille
ymmärryksen tunteaksemme hänet, joka on Todellinen. Me elämme
tässä Todellisessa, hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä." (5:20.)
-
"Kukaan
ei ole Jumalaa milloinkaan nähnyt. Ainoa Poika, joka on
Isän luona, on hänet ilmoittanut" (Joh. 1:8).
-
Jumala on
todellinen, ei sellainen kuin harhaoppiset kuvittelevat.
-
Harhaoppisilla
ei ole Jumalan Poikaa, ei myös Isää (2:22-23). Heillä on
vain oma harhakuvitelmansa, jota he kutsuvat
"Jumalaksi" ja johon he sanovat olevansa yhteydessä
(1:6).
Viimeinen varoitus
"Lapset, kavahtakaa
epäjumalia" (5:21).
Takaisin
|